Strategia-ajattelu suomalaisessa laskentatoimen tutkimuksessa.
NEVALA, MIRKA (2004)
NEVALA, MIRKA
2004
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14296
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14296
Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT SISÄLLYSLUETTELO KUVAT TAULUKOT 1 JOHDANTO 1.1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA 1.2 TUTKIMUKSEN TAVOITE 1.3 TUTKIMUKSEN AINEISTO 1.4 TUTKIMUKSEN RAJAUKSET 1.5 TUTKIMUSMETODOLOGIA 1.6 TUTKIMUKSEN KULKU 2 STRATEGIAN KOULUKUNTAJAOTTELU 2.1 STRATEGIA ILMIÖNÄ 2.2 STRATEGIAN KOULUKUNNAT 2.3 OHJAILEVAT STRATEGIAKÄSITYKSET 2.4 KUVAILEVAT STRATEGIAKÄSITYKSET 2.5 KOKOAVA STRATEGIAKÄSITYS 3 SUOMALAISTEN LASKENTATOIMEN TUTKIJOIDEN STRATEGIA-AJATTELU 3.1 STRATEGIA-AJATTELUA METSÄSTÄMÄSSÄ 3.2 OHJAILEVAT STRATEGIAKÄSITYKSET 3.2.1 Filosofinen mallintava strategiakäsitys 3.2.2 Suunnittelukoulukunta 3.2.3 Asemointikoulukunta 3.2.4 Kulttuurillinen asemointi 3.3 KUVAILEVAT STRATEGIAKÄSITYKSET 3.3.1 Yksilöön keskittyvä kognitiivisuus 3.3.2 Oppimiskoulukunta 3.4 KOKOAVA KÄSITYS SUOMALAISESTA STRATEGIA-AJATTELUSTA 4 LASKENTATOIMEN STRATEGIA-AJATTELUN KEHITTYMINEN 4.1 LASKENTA-AJATTELUN KEHITTYMINEN STRATEGISEMMAKSI 4.1.1 Kirjanpidosta kustannuslaskentaan 4.1.2 Johdon laskentatoimen kehittyminen 4.1.3 Muutospaineiden alla kohti strategia-ajattelua 4.2 1990-LUVUN ALKU JA STRATEGISEN LASKENTATOIMEN MUODOSTUMINEN 4.2.1 Laskentatoimi ja strategia 4.2.2 Laskentatoimen rooli osana strategia-ajattelua 4.2.3 Ihminen, laskentatoimi ja strategia-ajattelu 4.3 1990-LUVUN LOPPU JA TUNNUSLUKUJÄRJESTELMÄT 4.3.1 Laskentatoimen muutos ja organisaatiokulttuuri 4.3.2 Strateginen johdon laskentatoimi ja talousjohdon muuttuva rooli 4.3.3 Strateginen johdon laskentatoimi globalisoituvassa liiketoiminnassa 4.4 UUDEN VUOSITUHANNEN VALLOITUS, 2000-LUVUN ALKU 4.4.1 Ei-taloushallinnollisten mittareiden käyttö yrityksissä 4.4.2 Johdon laskentatoimen liiketoimintaan suuntautuminen laskentakulttuurisena muutoksena 4.4.3 Johdon laskentatoimen muutos ja tasapainotettu mittaristo 4.4.4 Strategisen johdon laskentatoimen rakentuminen ja tulkinta 4.5 SUOMALAINEN STRATEGINEN LASKENTATOIMI 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 JOHTOPÄÄTÖKSET 5.2 TUTKIMUKSEN RELIABILITEETTI JA VALIDITEETTI 5.3 JATKOTUTKIMUSAIHEITA LÄHDELUETTELO
Tiivistelmä
Hakutermit:
Strategia, strateginen laskentatoimi, strateginen johdon laskentatoimi, laskentatoimen kehitys
Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida suomalaisen laskentatoimen suhdetta strategiaan. Käytetty tutkimusote oli käsiteanalyyttinen ja työ luonteeltaan teoreettinen, kuvaileva ja laadullinen. Tutkimuksessa oli mukana kahdeksan suomalaista laskentatoimen tutkijaa ja heidän kahdeksan kirjaansa ja seitsemän artikkeliaan. Strateginen viitekehys luotiin käyttäen hyväksi Mintzbergin kymmentä strategian koulukuntaa. Koulukunnat jakautuivat kolmeen ryhmään: ohjaileviin, kuvaileviin ja kokoaviin strategiakäsityksiin. Ohjailevia strategiakäsityksiä edustivat mallintava koulukunta sekä suunnittelu- ja asemointikoulukunta. Kuvaileviin strategiakäsityksiin kuuluivat yrittäjyyskoulukunta, kognitiivinen koulukunta, oppimiskoulukunta, poliittinen koulukunta sekä kulttuuri- ja ympäristökoulukunta. Yhdistelevä koulukunta oli ainoa kokoavien strategiakäsitysten koulukunta. Strategian koulukuntien avulla analysoitiin suomalaisten laskentatoimen tutkijoiden strategia-ajattelua. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten laskentatoimen tutkijoiden strategia-ajatteluun ovat vaikuttaneet useat koulukunnat. Vahvimmin edustettuina olivat asemointikoulukunnan ajatukset.
Seuraavaksi analysoitiin strategia-ajattelun vaikutuksia laskentatoimeen. Näin selvitettiin, miten laskenta-ajattelu oli kehittynyt strategisemmaksi. Todettiin, että kustannuslaskennan läpimurto 1940-luvulla herätti johdon laskentatoimen. Seuraava herätys tapahtui 1980-luvulla, jolloin johdon laskentatoimen arvosteltiin paikalle seisahtamisesta. Strateginen laskentatoimi syntyi yhtenä vastauksena tähän kritiikkiin. Suomalaisten laskentatoimen tutkimusten avulla analysoitiin strategisen laskentatoimen kehitystä 1990-luvulta nykypäivään. Laskentatoimen käyttämät strategian työkalut olivat pysyneet samoina. Erojakin kuitenkin löytyi. 1990-luvun alun tutkimukset pyrkivät strategian ja laskentatoimen välisten suhteiden ja roolien määrittämiseen. 1990-luvun lopussa strateginen laskentatoimi etsi strategisia laskentatoimen työkaluja. 2000-luvun alussa laskentajärjestelmien kommunikoivaa roolia korostettiin. Strategista laskentatoimea pidettiin tapauskohtaisena, räätälöitynä työkaluna, johon vaikuttivat voimakkaasti organisaatiokulttuuri ja johdon tavoitteet. Tulevaisuuden trendinä nähtiin laskentatoimen kommunikoivan roolin vahvistuminen. Tutkimuksen todettiin saavuttaneen sille asetetut tavoitteet ja vastanneen tutkimuskysymykseensä.
==========
ABSTRACT
The objective of the thesis was to analyse strategic thinking in Finnish accounting research. The research methodology was concept analytical, theoretical, descriptive, and qualitative. The study itself consisted of eight books and seven articles from eight different Finnish researchers. The strategic framework comprised of ten strategic schools by Henry Mintzberg. The first three schools were prescriptive by nature, and were called the design, planning and positioning school. The next six were descriptive by nature, and were known as the entrepreneurial, cognitive, learning, power, cultural, and environmental school. The tenth and hence the last school was called the configuration school as it used the ideas of all the other schools. Finnish research was viewed through Mintzberg’s framework. The study revealed that many of the above-mentioned strategic schools have influenced the minds of Finnish accounting researchers. The most commonly used were the ideas of the positioning school.
The influence of strategic thinking in accounting was analysed in order to discover the extent to which the accounting had taken a more strategic direction. The breakthrough of cost management transformed the management accounting in the 40’s. The next turning point was in the 80’s, when management accounting was criticized for stationary. Strategic management accounting was proposed as an answer to that criticism. The study analysed the development of strategic accounting and searched for its elements in Finnish accounting research. The strategic tools of accounting remained the same through out the years. At the beginning of the 90’s, Finnish research determined the relationship between strategy and accounting, where as towards the end of the 90’s, strategic management accounting tools were being looked at. It was at the beginning of the 21st century, when the communicative role of strategic accounting was started to be emphasized. Strategic management accounting was seen as a case-specific, tailored tool that was heavily influenced by the organizational culture and managerial targets. The future trend of Finnish strategic management accounting research aims at strengthening the communicative role of accounting. It can be concluded that the study met its objectives.
Strategia, strateginen laskentatoimi, strateginen johdon laskentatoimi, laskentatoimen kehitys
Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida suomalaisen laskentatoimen suhdetta strategiaan. Käytetty tutkimusote oli käsiteanalyyttinen ja työ luonteeltaan teoreettinen, kuvaileva ja laadullinen. Tutkimuksessa oli mukana kahdeksan suomalaista laskentatoimen tutkijaa ja heidän kahdeksan kirjaansa ja seitsemän artikkeliaan. Strateginen viitekehys luotiin käyttäen hyväksi Mintzbergin kymmentä strategian koulukuntaa. Koulukunnat jakautuivat kolmeen ryhmään: ohjaileviin, kuvaileviin ja kokoaviin strategiakäsityksiin. Ohjailevia strategiakäsityksiä edustivat mallintava koulukunta sekä suunnittelu- ja asemointikoulukunta. Kuvaileviin strategiakäsityksiin kuuluivat yrittäjyyskoulukunta, kognitiivinen koulukunta, oppimiskoulukunta, poliittinen koulukunta sekä kulttuuri- ja ympäristökoulukunta. Yhdistelevä koulukunta oli ainoa kokoavien strategiakäsitysten koulukunta. Strategian koulukuntien avulla analysoitiin suomalaisten laskentatoimen tutkijoiden strategia-ajattelua. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten laskentatoimen tutkijoiden strategia-ajatteluun ovat vaikuttaneet useat koulukunnat. Vahvimmin edustettuina olivat asemointikoulukunnan ajatukset.
Seuraavaksi analysoitiin strategia-ajattelun vaikutuksia laskentatoimeen. Näin selvitettiin, miten laskenta-ajattelu oli kehittynyt strategisemmaksi. Todettiin, että kustannuslaskennan läpimurto 1940-luvulla herätti johdon laskentatoimen. Seuraava herätys tapahtui 1980-luvulla, jolloin johdon laskentatoimen arvosteltiin paikalle seisahtamisesta. Strateginen laskentatoimi syntyi yhtenä vastauksena tähän kritiikkiin. Suomalaisten laskentatoimen tutkimusten avulla analysoitiin strategisen laskentatoimen kehitystä 1990-luvulta nykypäivään. Laskentatoimen käyttämät strategian työkalut olivat pysyneet samoina. Erojakin kuitenkin löytyi. 1990-luvun alun tutkimukset pyrkivät strategian ja laskentatoimen välisten suhteiden ja roolien määrittämiseen. 1990-luvun lopussa strateginen laskentatoimi etsi strategisia laskentatoimen työkaluja. 2000-luvun alussa laskentajärjestelmien kommunikoivaa roolia korostettiin. Strategista laskentatoimea pidettiin tapauskohtaisena, räätälöitynä työkaluna, johon vaikuttivat voimakkaasti organisaatiokulttuuri ja johdon tavoitteet. Tulevaisuuden trendinä nähtiin laskentatoimen kommunikoivan roolin vahvistuminen. Tutkimuksen todettiin saavuttaneen sille asetetut tavoitteet ja vastanneen tutkimuskysymykseensä.
==========
ABSTRACT
The objective of the thesis was to analyse strategic thinking in Finnish accounting research. The research methodology was concept analytical, theoretical, descriptive, and qualitative. The study itself consisted of eight books and seven articles from eight different Finnish researchers. The strategic framework comprised of ten strategic schools by Henry Mintzberg. The first three schools were prescriptive by nature, and were called the design, planning and positioning school. The next six were descriptive by nature, and were known as the entrepreneurial, cognitive, learning, power, cultural, and environmental school. The tenth and hence the last school was called the configuration school as it used the ideas of all the other schools. Finnish research was viewed through Mintzberg’s framework. The study revealed that many of the above-mentioned strategic schools have influenced the minds of Finnish accounting researchers. The most commonly used were the ideas of the positioning school.
The influence of strategic thinking in accounting was analysed in order to discover the extent to which the accounting had taken a more strategic direction. The breakthrough of cost management transformed the management accounting in the 40’s. The next turning point was in the 80’s, when management accounting was criticized for stationary. Strategic management accounting was proposed as an answer to that criticism. The study analysed the development of strategic accounting and searched for its elements in Finnish accounting research. The strategic tools of accounting remained the same through out the years. At the beginning of the 90’s, Finnish research determined the relationship between strategy and accounting, where as towards the end of the 90’s, strategic management accounting tools were being looked at. It was at the beginning of the 21st century, when the communicative role of strategic accounting was started to be emphasized. Strategic management accounting was seen as a case-specific, tailored tool that was heavily influenced by the organizational culture and managerial targets. The future trend of Finnish strategic management accounting research aims at strengthening the communicative role of accounting. It can be concluded that the study met its objectives.