Ulkoistaminen ja työntekijät. Alihankkijana asiakasyrityksessä.
HEININEN, KATRI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HEININEN, KATRI
2003
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2003-03-13Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 4 1.1 TYÖN KULKU 5 2. ULKOISTAMINEN ILMIÖNÄ 6 2.1 MASSATUOTANNOSTA JOUSTAVAAN ERIKOISTUMISEEN 6 2.1.1 Ulkoistamisen yleistyminen 11 2.2 VERKOSTOITUMINEN 13 2.3 YRITYSTASON NÄKÖKULMA 14 3. ULKOISTAMISTA VAI ALIHANKINTAA? 16 3.1 ULKOISTAMINEN KÄSITTEENÄ 17 3.2 ALIHANKINTASUHTEIDEN KEHITTYMINEN 18 3.2.1 Hiljainen vallankumous 20 3.3 ULKOISTAMISEN LYHYT HISTORIA 23 3.4 SAMAN ILMIÖN KAKSI ERI PUOLTA 25 3.5 ULKOISTAMINEN TÄSSÄ TUTKIMUKSESSA 27 4. TUTKIMUKSEN IDEA JA TOTEUTUS 28 4.1 TUTKIMUSONGELMA 28 4.2 METODI JA ANALYYSITAPA 29 4.2.1 Teemahaastattelu 29 4.2.2 Faktanäkökulma ja teemoittelu 30 4.3 MINÄ JA HAASTATELTAVAT 32 4.4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA AINEISTON KUVAUS 33 4.4.1 Yleistettävyydestä 35 5. NORMAALISTA EPÄNORMAALIIN? 36 5.1 NORMAALITYÖSUHTEEN NOUSU JA ´TUHO` 36 5.2 YDIN- JA REUNATYÖVOIMAA 40 5.3 KUINKA PALJON HEITÄ ON? 44 5.4 UHKA VAI MAHDOLLISUUS? 47 6. VÄLIMAASTOSSA 50 6.1 KAKSI TAI JOPA KOLME TYÖNANTAJAA 51 6.2 VAKITUINEN, MUTTA EI-TYYPILLINEN TYÖSUHDE 55 6.2.1 Mutkainen urapolku 58 6.3 ASIAKASYRITYKSEN TILOISSA 63 6.3.1 Miten asiakasyrityksessä suhtaudutaan alihankkijoihin? 65 6.4 VÄLITILINPÄÄTÖS 71 7. KAKSOISSIDOS 72 7.1 MUUTTUVA YHTEENKUULUVUUDEN TUNNE 73 7.1.1 Sitoutuneet omaan yritykseen 75 7.1.2 Sitoutuneet kumpaankin yritykseen 79 7.1.3 Asiakasyritykseen samaistuneet 82 7.1.4 Yhteenvetoa 84 7.2 PALVELUAMMATTI 85 8. YHTEENVETOA, JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA EHDOTUKSIA 88 8.1 ALIHANKKIJUUS 89 8.2 YRITYKSILLE 91 8.3 MITÄ TAPAHTUU TULEVAISUUDESSA? 93 8.4 LOPUKSI 96 LÄHTEET 97 LIITE 103
Tiivistelmä
Ulkoistamisella viitataan useimmiten sellaiseen toimintaan, jossa jokin yritys tai julkinen laitos hankkii tarvitsemansa suoritteen ulkopuoliselta palveluntuottajalta sen sijaan, että tekisi sen itse. Idea ei ole uusi, sillä teollisuudessa alihankintaa on käytetty sen alkuajoista lähtien. Ulkoistamisen voidaankin ajatella polveutuvan ns. ´perinteisestä` alihankinnasta, koska sen yleistymisen seurauksena traditionaaliset alihankinnan tavat näyttävät levinneen teollisesta tuotannosta lukuisille muille aloille, etupäässä palvelujen puolelle.
Viime vuosikymmeninä tuotannossa, taloudessa, työn organisoinnissa ja työelämän instituutioissa tapahtuneiden muutosten seurauksena ulkoistaminen on yleistynyt selvästi. Kehityksen myötä on syntynyt uudenlainen työmuoto, pysyvä työskentely asiakasyrityksessä, ja tämän työn pääasiallisena tarkoituksena on selvittää, mitä se merkitsee työntekijöille. Arvoitus ratkaistaan kysymällä, miten ulkoistettujen työntekijöiden eli alihankkijoiden työ eroaa ns. normaalityösuhteessa ja ei-tyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten työstä.
Tutkimuksen kohteena ovat työntekijät, jotka työskentelevät kokoaikaisesti työnantajansa asiakkaan tiloissa sekä tekevät työtä vain asiakasyritykseen liittyvien tehtävien parissa. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelemalla kymmentä alihankkijaa, jotka työskentelivät Pirkanmaalla sijaitsevassa IT-alan yrityksessä.
Ulkoisesti alihankkijoiden työ vaikuttaa hyvin normaalilta; heillä on perinteiset työsuhde-edut, lomat ja työterveyshuolto. Kaikilla ulkoistetuilla työntekijöillä on kuitenkin ´kaksi työnantajaa` eli heidän tulee sisäistää kahden työnantajan tavat ja säännöt. Vakituinenkaan työsuhde ei takaa heille työpaikkaa juuri kyseisessä asiakasyrityksessä, koska asiakkaan tarpeet voivat aina muuttua. Käsitys urasta on samasta syystä monimutkaistunut, osittain ehkä kadonnutkin ja työyhteisö muodostuu pääasiassa asiakasyritykseen koostuen lukuisten eri yritysten työntekijöistä. Oikeaksi koetulla työpaikalla alihankkijoihin myös suhtaudutaan hieman epäluuloisesti; heitä kohdellaan ulkopuolisina, toisen yrityksen työntekijöinä. Alihankkijat eivät myöskään suoralta kädeltä samaistu vain työnantajan organisaatioon, vaan yhteenkuuluvuutta voidaan tuntea useamman tahon ja kenties ei ollenkaan palkanmaksajayrityksen kanssa.
Työntekijöiden kannalta alihankkijuus merkitseekin osittaista luopumista ns. perinteisestä työnantajaorganisaatiosta sekä siihen liittyvästä yhteenkuuluvuuden tunteesta ja uudenlaisen palveluammatin omaksumista. Alihankkijuuteen ei kuitenkaan liity huono-osaisuutta tai marginalisoitumista; muihin ei-tyypillisiin työsuhteisiin verrattuna kokoaikaisesti asiakasyrityksessä työskentelevät alihankkijat ovat todennäköisesti niitä kaikkein hyväosaisimpia. Normaalit, vakituiset työsuhteet näyttävät siirtyvän entisiltä työnantajilta uudelle palveluntuottajalle ja muuttuvan vain hieman epätyypillisiksi, edelläkuvatunkaltaisiksi kokoaikatöiksi. Tutkittujen alihankkijoiden työ sijoittuu siis pikemminkin jonnekin normaalin ja ei-tyypillisen välimaas-toon; se on uudenlainen työmuoto, joka sisältää piirteitä kummastakin työsuhteesta. Tulevaisuudessa asiakasyrityksessä työskenteleminen saattaa olla hyvinkin yleistä.
Avainsanat: ulkoistaminen, työntekijät, alihankkijuus, ei-tyypillinen työsuhde, kaksoissidos
Viime vuosikymmeninä tuotannossa, taloudessa, työn organisoinnissa ja työelämän instituutioissa tapahtuneiden muutosten seurauksena ulkoistaminen on yleistynyt selvästi. Kehityksen myötä on syntynyt uudenlainen työmuoto, pysyvä työskentely asiakasyrityksessä, ja tämän työn pääasiallisena tarkoituksena on selvittää, mitä se merkitsee työntekijöille. Arvoitus ratkaistaan kysymällä, miten ulkoistettujen työntekijöiden eli alihankkijoiden työ eroaa ns. normaalityösuhteessa ja ei-tyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten työstä.
Tutkimuksen kohteena ovat työntekijät, jotka työskentelevät kokoaikaisesti työnantajansa asiakkaan tiloissa sekä tekevät työtä vain asiakasyritykseen liittyvien tehtävien parissa. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelemalla kymmentä alihankkijaa, jotka työskentelivät Pirkanmaalla sijaitsevassa IT-alan yrityksessä.
Ulkoisesti alihankkijoiden työ vaikuttaa hyvin normaalilta; heillä on perinteiset työsuhde-edut, lomat ja työterveyshuolto. Kaikilla ulkoistetuilla työntekijöillä on kuitenkin ´kaksi työnantajaa` eli heidän tulee sisäistää kahden työnantajan tavat ja säännöt. Vakituinenkaan työsuhde ei takaa heille työpaikkaa juuri kyseisessä asiakasyrityksessä, koska asiakkaan tarpeet voivat aina muuttua. Käsitys urasta on samasta syystä monimutkaistunut, osittain ehkä kadonnutkin ja työyhteisö muodostuu pääasiassa asiakasyritykseen koostuen lukuisten eri yritysten työntekijöistä. Oikeaksi koetulla työpaikalla alihankkijoihin myös suhtaudutaan hieman epäluuloisesti; heitä kohdellaan ulkopuolisina, toisen yrityksen työntekijöinä. Alihankkijat eivät myöskään suoralta kädeltä samaistu vain työnantajan organisaatioon, vaan yhteenkuuluvuutta voidaan tuntea useamman tahon ja kenties ei ollenkaan palkanmaksajayrityksen kanssa.
Työntekijöiden kannalta alihankkijuus merkitseekin osittaista luopumista ns. perinteisestä työnantajaorganisaatiosta sekä siihen liittyvästä yhteenkuuluvuuden tunteesta ja uudenlaisen palveluammatin omaksumista. Alihankkijuuteen ei kuitenkaan liity huono-osaisuutta tai marginalisoitumista; muihin ei-tyypillisiin työsuhteisiin verrattuna kokoaikaisesti asiakasyrityksessä työskentelevät alihankkijat ovat todennäköisesti niitä kaikkein hyväosaisimpia. Normaalit, vakituiset työsuhteet näyttävät siirtyvän entisiltä työnantajilta uudelle palveluntuottajalle ja muuttuvan vain hieman epätyypillisiksi, edelläkuvatunkaltaisiksi kokoaikatöiksi. Tutkittujen alihankkijoiden työ sijoittuu siis pikemminkin jonnekin normaalin ja ei-tyypillisen välimaas-toon; se on uudenlainen työmuoto, joka sisältää piirteitä kummastakin työsuhteesta. Tulevaisuudessa asiakasyrityksessä työskenteleminen saattaa olla hyvinkin yleistä.
Avainsanat: ulkoistaminen, työntekijät, alihankkijuus, ei-tyypillinen työsuhde, kaksoissidos