VARHAISKASVATUKSEN AMMATTILAISET JA KASVATUKSEN ETIIKKA - Lastentarhanopettajan tehtävissä työskentelevien käsityksiä työnsä eettisestä ulottuvuudesta.
LIUKKONEN, TIINA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LIUKKONEN, TIINA
2002
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002-09-23Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 6 2 EETTISYYDEN PERUSTA 9 2.1 Etiikka 10 2.1.1 Kristillinen etiikka 11 2.1.2 Eettiset ongelmat 12 2.2 Moraali 13 2.3 Arvot 14 3 KASVATUS, VARHAISKASVATTAJA JA AMMATTIETIIKKA 17 3.1 Kasvatus 17 3.2 Kasvattaja 19 3.3 Kasvattajan etiikka 18 3.4 Ammattietiikka 23 4 MASKULIININEN JA FEMINISTINEN NÄKÖKULMA MORAALIN KEHITYKSEEN 27 4.1 Maskuliininen näkökulma etiikkaan 28 4.1.1 Kohlbergin oikeudenmukaisuuden etiikka 28 4.1.2 Kritiikkiä 30 4.2 Feministinen näkökulma etiikkaan 33 4.2.1 Gilliganin välittämisen etiikka 34 4.2.2 Kritiikkiä 35 4.3 Yhteenveto oikeudenmukaisuuden ja välittämisen etiikasta 37 5 KÄSITYKSET TUTKIMUSKOHTEENA 39 5.1 Käsitysten muodostuminen 39 5.1.1 Käsitys ja mielipide 41 5.1.2 Käsitysten merkitsevyys 41 5.2 Eettisten käsitysten muodostuminen 42 5.3 Fenomenografia toiseen asteen näkökulma 43 5.4 Tutkimustehtävä 45 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 46 6.1 Tutkimusryhmä 46 6.2 Fenomenografinen haastattelu 46 6.3 Tutkimuksen käytännön toteutus 49 7 KÄSITYKSIÄ LASTENTARHANOPETTAJAN TYÖN EETTISESTÄ ULOTTUVUUDESTA 54 7.1 Moraali, arvot ja etiikka 54 7.1.1 Moraali 54 7.1.2 Arvot 56 7.1.3 Etiikka 58 7.1.4 Yhteenveto 59 7.2 Ammattietiikka 59 7.2.1 Työn eettinen perusta 61 7.2.2 Eettiset periaatteet 63 7.2.3 Yhteenveto 64 7.3 Työyhteisön arvot ja etiikka 66 7.4 Eettiset ongelmat 67 7.4.1 Erilaiset näkemykset 68 7.4.2 Ammatillisuus 69 7.4.3 Kulttuuri ja uskonto 70 7.4.4 Yhteiskunta ja hallinto 71 7.4.5 Yhteenveto 72 8 LASTENTARHANOPETTAJAN ROOLIORIENTAATIO 73 9 FEMINIINISTÄ VAI MASKULIINISTA ETIIKKAA? 74 10 DISKUSSIO 78 10.1 Tutkimuksen luotettavuus 79 10.2 Jatkotutkimusaiheet 80 LÄHTEET 89 LIITTEET 100 Liite 1: Opettajien ammattieettiset säännöt Liite 2: Kohlbergin moraalikehityksen vaiheet Liite 3: Gilliganin ja Kohlbergin moraaliteorioiden vertailua Liite 4: Teemahaastattelun runko ja kysymykset Liite 5: Tutkimuslupa Liite 6: Käsityskategoriat moraalista Liite 7: Käsityskategoriat arvoista Liite 8: Käsityskategoriat etiikasta Liite 9: Käsityskategoriat ammattietiikasta Liite 10: Käsityskategoriat työn eettisestä perustasta Liite 11: Käsityskategoriat eettisistä periaatteista Liite 12: Käsityskategoriat työyhteisön arvoista ja etiikasta Liite 13: Käsityskategoriat eettisistä ongelmista Liite 14: Feminiinisen ja maskuliinisen etiikan vertailua KUVIOT Kuvio 1. Oserin malli kasvattajan ammatillisesta moraalista
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on kuvattu varhaiskasvatuksen ammattilaisten käsityksiä työnsä eettisestä ulottuvuudesta. Kasvattamiseen ja kasvatustehtäviin liittyvä arvosidonnaisuus on tullut esille laajemminkin yhteiskunnassamme. Tarkoituksena oli herättää lastentarhanopettajan työtä tekevien tietoisuutta kasvatuksen arvosidonnaisuudesta ja heidän työnsä eettisestä luonteesta. Tuloksia tarkastellaan Kohlbergin oikeudenmukaisuuden etiikan ja Gilliganin välittämisen etiikan valossa.
Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on fenomenografia, jolla yleensäkin tutkitaan ihmisten käsityksiä jostakin ilmiöstä. Tutkimus toteutettiin pääasiassa teema-haastattelujen pohjalta. Tutkimukseen osallistui seitsemän päiväkodissa lastentarhanopettajan tehtävissä työskentelevää henkilöä. Haastattelujen perusteella aineistosta muodostettiin erilaisia kategorioita kuvaamaan erilaisia käsityksiä, joiden kautta haastateltavat ymmärsivät työnsä eettisyyttä.
Tutkimustulokset osoittivat, että feminiinisen ja maskuliinisen etiikan universaaliuden sijaan haastateltujen eettisen ajattelun ulottuvuudet liittyivät enemmän kasvatukseen, kokemukseen ja ympäristöön sekä siihen rooliin, jossa hän työssään toimii. Edelleen haastateltavat tulkitsivat työnsä eettisiä lähtökohtia eri positioista rooleista käsin: ammattilaisen, äidin, oman itsen ja noviisin rooleista käsin. Erilaisten roolien olemassaolo luo selventävän pohjan työyhteisössä käytävien arvokeskustelujen taustalle.
AVAINSANAT: Fenomenografia, varhaiskasvatus, arvot, moraali, etiikka
Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on fenomenografia, jolla yleensäkin tutkitaan ihmisten käsityksiä jostakin ilmiöstä. Tutkimus toteutettiin pääasiassa teema-haastattelujen pohjalta. Tutkimukseen osallistui seitsemän päiväkodissa lastentarhanopettajan tehtävissä työskentelevää henkilöä. Haastattelujen perusteella aineistosta muodostettiin erilaisia kategorioita kuvaamaan erilaisia käsityksiä, joiden kautta haastateltavat ymmärsivät työnsä eettisyyttä.
Tutkimustulokset osoittivat, että feminiinisen ja maskuliinisen etiikan universaaliuden sijaan haastateltujen eettisen ajattelun ulottuvuudet liittyivät enemmän kasvatukseen, kokemukseen ja ympäristöön sekä siihen rooliin, jossa hän työssään toimii. Edelleen haastateltavat tulkitsivat työnsä eettisiä lähtökohtia eri positioista rooleista käsin: ammattilaisen, äidin, oman itsen ja noviisin rooleista käsin. Erilaisten roolien olemassaolo luo selventävän pohjan työyhteisössä käytävien arvokeskustelujen taustalle.
AVAINSANAT: Fenomenografia, varhaiskasvatus, arvot, moraali, etiikka