Sensation Novel in the Social Context: The Study of Mary Elizabeth Btaddon´s Lady Audley´s Secret, Wilkie Collins´s The Woman in White and Ellen Wood´s East Lynne
LEHTO, ANNA-KAISA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LEHTO, ANNA-KAISA
2002
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-09-02Sisällysluettelo
Table of Contents 1. Introduction………………………………………………………………...2 2. The Sensation Novel and Its Origins…………………………………5 2.1 What Is a Sensation Novel?…………………………………………………..5 2.2 Genres and Styles Preceding the Sensation Novel…………………………..11 2.3 Contemporary Responses to the Sensation Novel…………………………...16 3. Femininity in the Sensation Novel……………………………………..23 3.1 Improper Femininity in Lady Audley’s Secret……………………………….26 3.2 Masculine Femininity in The Woman in White……………………………...33 3.3 ‘Proper’ Femininity in East Lynne…………………………………………..39 4. Marriage in the Sensation Novel…………………………………….43 4.1 Lady Audley’s Secret: “I learned that my ultimate fate in life depended upon my marriage.”………………………………………………………………45 4.2 Marriage of Convenience in The Woman in White…………………………..48 4.3 Unhappy Marriage in East Lynne……………………………………………51 5. Motherhood in the Sensation Novel……………………………………57 5.1 Absent and Abandoning Mothers in Lady Audley’s Secret and East Lynne...59 5.2 Absent and Living Mothers in The Woman in White………………………..62 6. Madness in the Sensation Novel……………………………………..66 6.1 Lady Audley’s Secret in Lady Audley’s Secret……………………………....68 6.2 Concern for Wrongful Confinement in The Woman in White……………….72 7. Conclusion……………………………………………………………...78 Works Cited…………………………………………………………………………….82
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielmassani tutkin sensaatioromaaneja (sensation novels) niiden yhteiskunnallisessa kontekstissa. Käsittelemäni sensaatioromaanit ovat Mary Elizabeth Braddonin Lady Audley’s Secret (1862), Wilkie Collinsin The Woman in White (1860) ja Ellen Woodin East Lynne (1861).
Sensaatioromaanit olivat 1860-luvulla erittäin suosittua ns. kevyttä kirjallisuutta. Tarinoiden aiheina olivat mm. petokset, aviorikokset ja hulluus, ja kirjojen tarkoituksena oli aiheuttaa jännityksen tunne lukijassa. Sensaatioromaanit ottivat vaikutteita monista eri kirjallisuuden tyylisuunnista. Se mikä erotti sensaatioromaanit muista kirjallisuuden lajeista ja mikä teki niistä niin suositun olivat niiden naispäähenkilöt ja niiden sijoittuminen 1860-luvun Iso-Britanniaan eli ne käsittelivät nykyaikaa lukijakunnan silmissä. Kirjallisuuskriitikot eivät pitäneet sensaatioromaaneista yhtä paljon kuin lukijat: romaaneja kritisoitiin mm. niiden kaupallisuuden ja pinnallisuuden takia.
Sensaatioromaanit eivät kuitenkaan ole niin pinnallisia kuin monet 1800-luvun kriitikot väittivät niiden olevan. 1800-luvun puolivälistä alkaen Iso-Britanniassa käytiin julkista keskustelua naisten asemasta ja heidän puuttuvista laillisista oikeuksista. Naisten elämä oli hyvin rajoitettua ja heidän elämäntehtävänään oli vain olla hyvä vaimo ja äiti. Sensaatioromaanit osallistuivat tähän keskusteluun esittelemällä naishenkilöitä, jotka eivät aina olleet kovin hyviä äitejä tai vaimoja. Käsittelemissäni sensaatioromaaneissa tuodaan enemmän tai vähemmän selvästi julki, että naisten asema 1800-luvun puolivälissä ei ollut helppo, koska laillisia oikeuksia oli niin vähän ja koska yhteiskunnan odotukset olivat erittäin tiukat ja rajalliset. Tutkin sensaatioromaaneita 1800-luvun naisen elämään keskeisesti liittyvien aiheiden pohjalta, joita ovat naiseus, avioliitto, äitiys ja hulluus.
Sensaatioromaanit olivat 1860-luvulla erittäin suosittua ns. kevyttä kirjallisuutta. Tarinoiden aiheina olivat mm. petokset, aviorikokset ja hulluus, ja kirjojen tarkoituksena oli aiheuttaa jännityksen tunne lukijassa. Sensaatioromaanit ottivat vaikutteita monista eri kirjallisuuden tyylisuunnista. Se mikä erotti sensaatioromaanit muista kirjallisuuden lajeista ja mikä teki niistä niin suositun olivat niiden naispäähenkilöt ja niiden sijoittuminen 1860-luvun Iso-Britanniaan eli ne käsittelivät nykyaikaa lukijakunnan silmissä. Kirjallisuuskriitikot eivät pitäneet sensaatioromaaneista yhtä paljon kuin lukijat: romaaneja kritisoitiin mm. niiden kaupallisuuden ja pinnallisuuden takia.
Sensaatioromaanit eivät kuitenkaan ole niin pinnallisia kuin monet 1800-luvun kriitikot väittivät niiden olevan. 1800-luvun puolivälistä alkaen Iso-Britanniassa käytiin julkista keskustelua naisten asemasta ja heidän puuttuvista laillisista oikeuksista. Naisten elämä oli hyvin rajoitettua ja heidän elämäntehtävänään oli vain olla hyvä vaimo ja äiti. Sensaatioromaanit osallistuivat tähän keskusteluun esittelemällä naishenkilöitä, jotka eivät aina olleet kovin hyviä äitejä tai vaimoja. Käsittelemissäni sensaatioromaaneissa tuodaan enemmän tai vähemmän selvästi julki, että naisten asema 1800-luvun puolivälissä ei ollut helppo, koska laillisia oikeuksia oli niin vähän ja koska yhteiskunnan odotukset olivat erittäin tiukat ja rajalliset. Tutkin sensaatioromaaneita 1800-luvun naisen elämään keskeisesti liittyvien aiheiden pohjalta, joita ovat naiseus, avioliitto, äitiys ja hulluus.