Abbreviacija v russkom zargone - Lyhenteiden muodostaminen venäjän kielen slangissa.
IMPOLA, MIRA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
IMPOLA, MIRA
2002
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-03-22Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sanojen muodostamista lyhentämällä (abbreviacija) venäjän kielen slangissa. Abbreviacija on yksi venäjän kielen sananmuodostuskeinoista, jonka syntyvaiheet venäläisessä kielitieteessä liitetään tavallisesti lokakuun vallankumoukseen ja sen jälkeiseen aikaan. Kirjakielessä abbreviacijaa on käytetty jo varsin pitkään erilaisten yhteiskunnallisten käsitteiden maiden, virastojen ja puolueiden nimien lyhentämiskeinona. Kielen kehityksessä abbreviacija on säilyttänyt produktiivisuutensa ja nykyvenäjän kielessä se on saanut myös uusia ilmenemismuotoja. Kirjakielen kansliatyylistä lyhenteet ovat levinneet myös kielen ekspressiivisille alueille puhekieleen ja slangiin.
Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty sanakirjasta Bol’šoj slovar’ russkogo žargona (2000). Analysoitava materiaali sisältää yhteensä 237 slangilyhennettä, joista 93 voidaan pitää lyhenteistä muodostettuina johdoksina. Lyhenteet on esitetty kokonaisuudessaan tutkielman liiteosassa (liite 1), jossa ne on luokiteltu myös eri rakennetyyppeihin.
Työn alussa tarkastellaan lyhyesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tapahtuneiden muutosten vaikutusta venäjän kieleen. Keskeisinä vaikuttajina 1900-luvun lopun kielen kehityksessä ovat olleet sananvapaus ja erilaisten neuvostoaikaa leimanneiden rajoitusten väheneminen. Alkuosassa selvitellään myös tutkimusaiheeseen, venäjän slangiin, liittyvää terminologiaa (žargon, argo, sleng) ja tarkastellaan itse slangin tutkimiseen liittyvää problematiikkaa. Slangialueista nuorisoslangia, rikollisslangia ja tietokoneslangia luonnehditaan työssä hieman tarkemmin, sillä analysoitavista lyhenteistä suurin osa kuuluu kyseisten slangien käyttöalueeseen. Rikollisslangille hyvin tyypillisiä ovat erilaiset tatuointilyhenteet, jotka palvelevat lähinnä rikollisten välisessä salaisessa viestinnässä. Nuorisoslangille hyvin tyypillistä on lyhenteiden käyttö kielen ekspressiivisenä keinona, jota ilmentää lyhenteiden käyttö sanaleikkinä ja lyhenteistä muodostetut hyvin ekspressiiviset johdokset. Tietokoneslangille ominainen piirre ovat englanninkielisistä lyhenteistä muodostetut johdokset.
Työn empiirisessä osassa tarkastellaan slangilyhenteiden rakennetyyppejä sekä verrataan niitä myös kirjakielen lyhenteiden rakennetyyppeihin. Hyvin suuren osan analysoitavasta materiaalista muodostavat erilaiset lyhenteistä muodostetut johdokset. Suurin osa niistä on substantiivisia ihmistä tarkoittavia tekijä- ja ammattinimiä tai erilaisten esineiden nimiä. Harvinaisempia ovat lyhenteistä muodostetut adjektiivit ja verbit. Työn lopussa tarkastellaan lyhyesti slangilyhenteiden ja niistä muodostettujen johdosten käyttöä kielen kontekstissa muutamien esimerkkien valossa.
Venäjän kielen slangissa lyhenteitä muodostetaan samojen rakennetyyppien avulla kuin kirjakielessäkin. Slangissa lyhenteet korvaavat usein pitkiä sanayhdistelmiä, joiden merkitys on selvä tietyssä tilannekontekstissa tai hyvin tunnettu tietyn ryhmän keskuudessa. Slangilyhenteitä leimaa usein hyvin voimakas ekspressiivisyys, tilannesidonnaisuus ja omaperäisyys.
Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty sanakirjasta Bol’šoj slovar’ russkogo žargona (2000). Analysoitava materiaali sisältää yhteensä 237 slangilyhennettä, joista 93 voidaan pitää lyhenteistä muodostettuina johdoksina. Lyhenteet on esitetty kokonaisuudessaan tutkielman liiteosassa (liite 1), jossa ne on luokiteltu myös eri rakennetyyppeihin.
Työn alussa tarkastellaan lyhyesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tapahtuneiden muutosten vaikutusta venäjän kieleen. Keskeisinä vaikuttajina 1900-luvun lopun kielen kehityksessä ovat olleet sananvapaus ja erilaisten neuvostoaikaa leimanneiden rajoitusten väheneminen. Alkuosassa selvitellään myös tutkimusaiheeseen, venäjän slangiin, liittyvää terminologiaa (žargon, argo, sleng) ja tarkastellaan itse slangin tutkimiseen liittyvää problematiikkaa. Slangialueista nuorisoslangia, rikollisslangia ja tietokoneslangia luonnehditaan työssä hieman tarkemmin, sillä analysoitavista lyhenteistä suurin osa kuuluu kyseisten slangien käyttöalueeseen. Rikollisslangille hyvin tyypillisiä ovat erilaiset tatuointilyhenteet, jotka palvelevat lähinnä rikollisten välisessä salaisessa viestinnässä. Nuorisoslangille hyvin tyypillistä on lyhenteiden käyttö kielen ekspressiivisenä keinona, jota ilmentää lyhenteiden käyttö sanaleikkinä ja lyhenteistä muodostetut hyvin ekspressiiviset johdokset. Tietokoneslangille ominainen piirre ovat englanninkielisistä lyhenteistä muodostetut johdokset.
Työn empiirisessä osassa tarkastellaan slangilyhenteiden rakennetyyppejä sekä verrataan niitä myös kirjakielen lyhenteiden rakennetyyppeihin. Hyvin suuren osan analysoitavasta materiaalista muodostavat erilaiset lyhenteistä muodostetut johdokset. Suurin osa niistä on substantiivisia ihmistä tarkoittavia tekijä- ja ammattinimiä tai erilaisten esineiden nimiä. Harvinaisempia ovat lyhenteistä muodostetut adjektiivit ja verbit. Työn lopussa tarkastellaan lyhyesti slangilyhenteiden ja niistä muodostettujen johdosten käyttöä kielen kontekstissa muutamien esimerkkien valossa.
Venäjän kielen slangissa lyhenteitä muodostetaan samojen rakennetyyppien avulla kuin kirjakielessäkin. Slangissa lyhenteet korvaavat usein pitkiä sanayhdistelmiä, joiden merkitys on selvä tietyssä tilannekontekstissa tai hyvin tunnettu tietyn ryhmän keskuudessa. Slangilyhenteitä leimaa usein hyvin voimakas ekspressiivisyys, tilannesidonnaisuus ja omaperäisyys.