Myyntineuvottelija - hovimestarin ammattitutkinto uudeksi erikoisammattitutkinnoksi hotelli-, ravintola- ja suurtalousalalle.
BRÄNNARE-SORSA, RIITTA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
BRÄNNARE-SORSA, RIITTA
2001
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2001-07-03Sisällysluettelo
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 1.1 Tutkimuksen taustat 7 1.2 Tutkimuksen tavoitteet 10 2 ASIANTUNTIJUUS JA SEN KEHITTYMINEN 12 2.1 Asiantuntijuus 12 2.1.1 Yhteiskunnallisten muutosten tarkastelua asiantuntijuuden taustalla 12 2.1.2 Asiantuntijuuden määrittelyä 14 2.1.3 Asiantuntijuuden kehittyminen 20 2.2 Työn analyysi, ammatinkuva-analyysi 31 2.3 Ammattitutkintojärjestelmä 33 2.3.1 Ammatillinen tutkinto, ammatti-/näyttötutkinto, näyttökoe 33 2.3.2 Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan tutkinnot 36 2.4 Peruskäsitteitä kokoava viitekehys 38 2.5 Tutkimusongelmat 43 2.5.1 Mitkä ovat myyntineuvottelijan ja hovimestarin ammatinkuvat ja ammatin toiminnalliset osat? 43 2.5.2 Mikä on myyntineuvottelijan ja hovimestarin ammattitaito? 44 2.5.3 Miten myyntineuvottelijan ja hovimestarin asiantuntijuus kehittyy? 44 2.5.4 Miten myyntineuvottelijan ja hovimestarin ammattitaito on osoitettava? 44 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 45 3.1 Tutkimusmenetelmän valinta 45 3.2 Aineiston keruu 50 3.3 Aineiston kuvailu 54 3.4 Tutkimusaineiston analysointi 57 3.5 Tutkimuksen luotettavuus 61 4 TUTKIMUSTULOKSET 65 4.1 Myyntineuvottelijan asiantuntijuus ja sen kehittyminen 65 4.1.1 Myyntineuvottelijan ammatinkuva ja työelämälähtöiset toiminnalliset kokonaisuudet 65 4.1.2 Myyntineuvottelijan ammattitaito 67 4.1.3 Myyntineuvottelijan asiantuntijuuden kehittyminen näyttötutkintojen näkökulmasta 69 4.1.4 Myyntineuvottelijan ammattitaidon osoittaminen näyttökokeessa 72 4.2 Hovimestarin asiantuntijuus ja sen kehittyminen 73 4.2.1 Hovimestarin ammatinkuva ja työelämälähtöiset toiminnalliset kokonaisuudet 73 4.2.2 Hovimestarin ammattitaito 76 4.2.3 Hovimestarin asiantuntijuuden kehittyminen näyttötutkintojen näkökulmasta 78 4.2.4 Hovimestarin ammattitaidon osoittaminen näyttökokeessa 79 5 TULOSTEN VERTAILUA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 81 5.1 Tulosten vertailua 81 5.2 Johtopäätökset 86 5.2.1 Myyntineuvottelija-hovimestarin näyttötutkinnon osat 86 5.2.2 Myyntineuvottelija-hovimestarin näyttökokeen arvioinnin kohteet 87 5.2.3 Myyntineuvottelija-hovimestarin ammattitaidon osoittaminen näyttökokeena ja näyttökokeeseen valmentautuminen 92 6 TULOSTEN POHDINTAA 94 LÄHTEET 99 LIITTEET 106
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoitus on valmistella myyntineuvottelija-hovimestarin erikoisammattitutkintoa hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan tutkintorakenteeseen ottamalla huomioon työelämän ja oppimisen näkökulmat. Tutkimuksen ongelma on selvittää myyntineuvottelijan ja hovimestarin ammatinkuvat ja ammatin toiminnalliset osat, ammattitaito, asiantuntijuuden kehittyminen ja ammattitaidon osoittaminen. Uudessa erikoisammattitutkinnossa ammattinimikkeet yhdistettiin myyntineuvottelija-hovimestarin ammattinimikkeeksi, josta johdettiin näyttötutkinnon perusteisiin liittyvät seikat.
Teoreettinen viitekehys rakentuu ammattitaidon, asiantuntijuuden kehittymisen ja ammattitutkintojärjestelmän perustalle. Ammattitaidon keskeisiä käsitteitä ovat kompetenssi ja kvalifikaatiot. Asiantuntijuuden kehittymistä on käsitelty urakehityksen ja konstruktivistisen oppimisen näkökulmista.
Tutkimusongelmaa on lähestytty fenomenologisesta näkökulmasta käyttämällä laadullista tutkimusmetodia. Tutkimus perustuu tapaustutkimukseen, johon on sovellettu pehmeää systeemistä metodologiaa ja sisällön analyysimenetelmää. Aineisto on kerätty haastattelemalla tutkittavissa ammateissa toimivia henkilöitä ja asiakkaita. Lisäksi on käytetty valmiita aineistoja. Peruslähtökohta on työn analyysin tekeminen.
Tutkimustuloksina saatiin kaksi erilaista mallia myyntineuvottelija-hovimestarin näyttötutkinnon osista ja arviointikohteista. Ensimmäisessä mallissa tutkinnon yhteiseksi osaksi tuli hotelli-ravintolan markkinointi- ja myyntitoiminnot. Ammattikohtaisiksi osiksi muodostuivat myyntineuvottelijan sihteerilliset tehtävät ja hovimestarin työnjohdollinen toiminta, joihin tuli liitetyksi myös arvioinnin kohteet. Toisessa mallissa tutkinnon osaksi muodostui ammatin hallinta. Arvioinnin kohteet jakautuvat asiakkaisiin ja työyhteisöön kohdistuviin toimintoihin. Mallit ovat lähtökohdiltaan erilaisia mutta sisällöllisesti samoista asioista muodostuvia. Ammattitaito osoitetaan näyttökokeissa, jotka tapahtuvat aidoissa työtilanteissa ja -ympäristöissä pitkäaikaisen seurannan ja arvioinnin tuloksena.
Tutkimuksen tulos osoittaa, että myyntineuvottelijan ja hovimestarin ammateista on mahdollista muodostaa uusi erikoisammattitutkinto, joka vastaa työelämän tarpeita ja jossa on molempia ammatteja koskevia yhteisiä osia riittävästi. Lisätoimenpiteinä suositellaan kuitenkin tehdyn tutkimuksen arviointia ja kehittämistä edelleen toimivaksi tutkinnoksi.
Avainsanat: ammattianalyysi, ammattitaito, ammattitutkinto, asiantuntijuus, hovimestari, konstruktivismi, myyntineuvottelija, näyttökoe
Teoreettinen viitekehys rakentuu ammattitaidon, asiantuntijuuden kehittymisen ja ammattitutkintojärjestelmän perustalle. Ammattitaidon keskeisiä käsitteitä ovat kompetenssi ja kvalifikaatiot. Asiantuntijuuden kehittymistä on käsitelty urakehityksen ja konstruktivistisen oppimisen näkökulmista.
Tutkimusongelmaa on lähestytty fenomenologisesta näkökulmasta käyttämällä laadullista tutkimusmetodia. Tutkimus perustuu tapaustutkimukseen, johon on sovellettu pehmeää systeemistä metodologiaa ja sisällön analyysimenetelmää. Aineisto on kerätty haastattelemalla tutkittavissa ammateissa toimivia henkilöitä ja asiakkaita. Lisäksi on käytetty valmiita aineistoja. Peruslähtökohta on työn analyysin tekeminen.
Tutkimustuloksina saatiin kaksi erilaista mallia myyntineuvottelija-hovimestarin näyttötutkinnon osista ja arviointikohteista. Ensimmäisessä mallissa tutkinnon yhteiseksi osaksi tuli hotelli-ravintolan markkinointi- ja myyntitoiminnot. Ammattikohtaisiksi osiksi muodostuivat myyntineuvottelijan sihteerilliset tehtävät ja hovimestarin työnjohdollinen toiminta, joihin tuli liitetyksi myös arvioinnin kohteet. Toisessa mallissa tutkinnon osaksi muodostui ammatin hallinta. Arvioinnin kohteet jakautuvat asiakkaisiin ja työyhteisöön kohdistuviin toimintoihin. Mallit ovat lähtökohdiltaan erilaisia mutta sisällöllisesti samoista asioista muodostuvia. Ammattitaito osoitetaan näyttökokeissa, jotka tapahtuvat aidoissa työtilanteissa ja -ympäristöissä pitkäaikaisen seurannan ja arvioinnin tuloksena.
Tutkimuksen tulos osoittaa, että myyntineuvottelijan ja hovimestarin ammateista on mahdollista muodostaa uusi erikoisammattitutkinto, joka vastaa työelämän tarpeita ja jossa on molempia ammatteja koskevia yhteisiä osia riittävästi. Lisätoimenpiteinä suositellaan kuitenkin tehdyn tutkimuksen arviointia ja kehittämistä edelleen toimivaksi tutkinnoksi.
Avainsanat: ammattianalyysi, ammattitaito, ammattitutkinto, asiantuntijuus, hovimestari, konstruktivismi, myyntineuvottelija, näyttökoe