Pienestä maasta suureksi eurooppalaiseksi. Suomen EU-puheenjohtajuus keskeisissä eurooppalaisissa sanomalehdissä.
MÄENPÄÄ-REHN, MERJA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄENPÄÄ-REHN, MERJA
2001
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2001-03-06Sisällysluettelo
ESIPUHE ………………………………………………………………… 1 1 JOHDANTO………………………………………………………… 5 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET, AINEISTO JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS……………………………………………………………. 5 2.1 Tutkimusaineisto………………………………………………… 5 2.2 Teoreettinen viitekehys: agenda setting malli………………. 7 3 POLICY AGENDA JA PUHEENJOHTAJUUDEN MERKITYS……. 15 3.1 Suomen puheenjohtajuusohjelma ja policy agenda…………. 15 3.1.1 Yleistä…………………………………………………….. 15 3.1.2 Suomen puheenjohtajuusohjelman painopisteet ……. 17 3.2 Puheenjohtajuuden merkitys ja tehtävät………………………. 20 3.2.1 Merkitys instituution sisällä……………………………… 20 3.2.2 Puheenjohtajan tehtävät……………………………….. 22 3.2.3 Onnistuminen puheenjohtajana………………………… 24 4 SUOMEN PUHEENJOHTAJUUDEN MEDIA-AGENDA……………. 25 4.1 Yleistä……………………………………………………………... 25 4.2 Kielikiista…………………………………………………………. 29 4.2.1 Taustaa…………………………………………………… 29 4.2.2 Kielikiistan käsittely lehdistössä………………………… 31 4.2.3 Yhteenveto kielikiistasta…………………………………. 34 4.3 Tampere: vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue……….. 37 4.3.1 Kokouksen tavoitteet ……………………………………. 37 4.3.2 Tampereen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan loppupäätelmät…………………………………………… 39 4.3.3 Tampereen huippukokous lehdistössä………………… 40 4.3.4 Yhteenveto oikeusalueesta…………………………….. 48 4.4 Helsingin Eurooppa-neuvosto………………………………….. 50 4.4.1 Tavoitteet ………………………………………………… 50 4.4.2 Helsingin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan loppupäätelmät…………………………………………… 51 4.5 Helsinki, laajeneminen………………………………………….. 56 4.5.1 Taustaa…………………………………………………… 56 4.5.2 Laajeneminen lehdistössä………………………………. 57 4.5.3 Yhteenveto laajenemisesta…………………………… 63 4.6 Turkki……………………………………………………………. 64 4.6.1 Yleistä……………………………………………………. 64 4.6.2 Turkki lehdistössä……………………………………… 65 4.6.3 Yhteenveto Turkista……………………………………. 71 4.7. Veropaketti……………………………………………………… 73 4.7.1 Veropaketin taustaa……………………………………. 73 4.7.2 Verotus lehdistössä……………………………………. 74 4.7.3 Yhteenveto veropaketista……………………………… 78 4.7 Suomen puheenjohtajuuden onnistuminen - lehdistön arvio…………………………………………………. 81 5 POLICY AGENDAN JA MEDIA-AGENDAN VERTAILUA TAPAUSTUTKIMUSTEN VALOSSA………………………………… 84 5.1 Puheenjohtajuuskauden tiedotusstrategia…………………… 84 5.1.1 Yhteenveto tiedottamisesta……………………………. 86 5.2 Suomen tavoitteiden toteutuminen ja median valinnat……… 87 6 JOHTOPÄÄTÖKSET…………………………………………………… 90 LÄHTEET………………………………………………………………………… 94 LIITTEET…………………………………………………………………………..100
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, mitä Suomen EU-puheen-johtajuudesta kirjoitettiin keskeisissä eurooppalaisissa sanomalehdissä. Käytän apunani Rogers’in ja Dearingin (1987) agenda setting mallia, jonka avulla vertaan kuinka Suomen puheenjohtokaudelleen asettamat poliittiset tavoitteet (policy agenda) ja eurooppalaisen sanomalehdistön puheenjohtajuuden raportointi (media-agenda) kohtasivat toisensa.
Suomen puheenjohtajuuskauden policy agendan muodostivat puheen-johtajuusohjelma sekä muut Euroopan unionissa käsittelyssä olevat asiat. Media-agenda koostuu Suomen puheenjohtajuuskautta käsittelevistä sanomalehtiartikkeleista. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin media-agendaan voidaan vaikuttaa hyvällä poliittisella asialistalla ja ammattitaitoisella tiedottamisella. Vertaan siis policy agendalle nousseiden asioiden esiintymistä sanomalehtien agendalla.
Suomi pääosin onnistui puheenjohtajuusohjelmansa toteuttamisessa ja sen julkisuuteen saattamisessa. Uutiset Suomen kaudelta olivat enimmäkseen asiallisia, ja niiden sisällöt noudattelivat pitkälle kulloinkin puheenjohtajuuden esityslistalla olleita asioita. Riitasointuja oli hyvin vähän. Näkyvästi esillä olivat laajeneminen, Turkki, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue.
Suomalaiset virkamiehet palvelivat toimittajia ilmeisen hyvin. Ammattitaito, nykyaikainen teknologia internetteineen ja avoimuus olivat Suomen valtteja tiedotuksessa. Siten ei ollut yllätys, että Suomen puheenjohtajuudesta vastannut ”tiedotusnyrkki”, lehdistöneuvos Mikael Carpelan, tiedotuspäällikkö Krister Haglund, lehdistöneuvos Reijo Kemppinen, osastopäällikkö Yrjö Länsipuro ja apulaistiedotuspäällikkö Mikko Norros olivat osallisena kolmessa eri tiedotukselle annetussa tunnustuksessa.
Tutkimusaineistoni kattaa yhdeksän EU-maan keskeisen sanomalehdistön sekä neljän amerikkalaisen lehden EU-aiheisen kirjoittelun. Mukana on kaikkiaan 50 lehteä, jotka kirjoittivat seitsemän kuukauden aikana Suomen puheenjohtajuudesta 570 juttua tai juttukokonaisuutta.
Lehdistön yleisarvio Suomen puheenjohtajuudesta oli kiittävä, osin jopa ylistävä. Esimerkiksi Dagens Nyheter (13.12.1999) kirjoitti: ”Puheen-johtajuuskautensa ansiosta Suomi voi lukea itsensä EU-kartalla pieneksi maaksi Pohjolassa, mutta suureksi vahvistukseksi EU:lle”.
Suomen puheenjohtajuuskauden policy agendan muodostivat puheen-johtajuusohjelma sekä muut Euroopan unionissa käsittelyssä olevat asiat. Media-agenda koostuu Suomen puheenjohtajuuskautta käsittelevistä sanomalehtiartikkeleista. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin media-agendaan voidaan vaikuttaa hyvällä poliittisella asialistalla ja ammattitaitoisella tiedottamisella. Vertaan siis policy agendalle nousseiden asioiden esiintymistä sanomalehtien agendalla.
Suomi pääosin onnistui puheenjohtajuusohjelmansa toteuttamisessa ja sen julkisuuteen saattamisessa. Uutiset Suomen kaudelta olivat enimmäkseen asiallisia, ja niiden sisällöt noudattelivat pitkälle kulloinkin puheenjohtajuuden esityslistalla olleita asioita. Riitasointuja oli hyvin vähän. Näkyvästi esillä olivat laajeneminen, Turkki, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue.
Suomalaiset virkamiehet palvelivat toimittajia ilmeisen hyvin. Ammattitaito, nykyaikainen teknologia internetteineen ja avoimuus olivat Suomen valtteja tiedotuksessa. Siten ei ollut yllätys, että Suomen puheenjohtajuudesta vastannut ”tiedotusnyrkki”, lehdistöneuvos Mikael Carpelan, tiedotuspäällikkö Krister Haglund, lehdistöneuvos Reijo Kemppinen, osastopäällikkö Yrjö Länsipuro ja apulaistiedotuspäällikkö Mikko Norros olivat osallisena kolmessa eri tiedotukselle annetussa tunnustuksessa.
Tutkimusaineistoni kattaa yhdeksän EU-maan keskeisen sanomalehdistön sekä neljän amerikkalaisen lehden EU-aiheisen kirjoittelun. Mukana on kaikkiaan 50 lehteä, jotka kirjoittivat seitsemän kuukauden aikana Suomen puheenjohtajuudesta 570 juttua tai juttukokonaisuutta.
Lehdistön yleisarvio Suomen puheenjohtajuudesta oli kiittävä, osin jopa ylistävä. Esimerkiksi Dagens Nyheter (13.12.1999) kirjoitti: ”Puheen-johtajuuskautensa ansiosta Suomi voi lukea itsensä EU-kartalla pieneksi maaksi Pohjolassa, mutta suureksi vahvistukseksi EU:lle”.