Suomen ja Ruotsin kunnanjohtamisjärjstelmät - oikeusvertailullinen tutkimus kunnan johtajien asemasta, tehtävästä ja toimivallasta.
KUITTINEN, SINI (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KUITTINEN, SINI
2001
Kunnallisoikeus - Local Public Law
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2001Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa vertaillaan Suomen ja Ruotsin kunnanjohtamisjärjestelmiä. Tarkoituksena on tuoda esille vertailtavien maiden erot ja yhtäläisyydetkunnanjohtamisjärjestelmissä. Lähinnä tavoitteena on vertailla kunnan johtajien asemaa, tehtäviä ja toimivaltaa. Tutkimuksen metodina on vertaileva oikeustiede ja näkökulmana kansanvaltaisuus. Tutkimuksessa on tutkittu kunnan johtajien eroja myös käytännössä esimerkkikuntien avulla.
Suomessa kunnan johtajuuden muodostaa pääasiassa hallinnollinen johtaja, jota kutsutaan kunnanjohtajaksi. Ruotsin kunnissa johtajuuden muodostavat sekä poliittinen että hallinnollinen johtaja. Poliittista johtajaa kutsutaan kunnanneuvokseksi ja hän toimii useimmiten kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hallinnollista johtajaa kutsutaan kunnissa monilla eri nimikkeillä ja hän on useimmiten hallinto-organisaation päällikkö.
Järjestelmien erona mainittakoon myös se, että Suomen kuntalaissa on kunnan johtamistoimintoja koskevia määräyksiä, joita Ruotsin kunnallislaissa ei ole ollenkaan. Näin ollen Ruotsin kunnissa hallinnollinen johtaja on vapaaehtoinen virka. Kunnallislain säännösten puutteista huolimatta on kuitenkin itsestään selvää, että Ruotsin kunnissa toimii useita koko- tai osa-aikaisia luottamushenkilöitä.
Tutkimuksessa tutkitaan siis kunnanjohtajan, kunnanneuvoksen ja Ruotsin kuntien hallinnollisen johtajan eroja ja yhtäläisyyksiä aseman, tehtävien ja toimivallan alueella. Aseman vertailussa vertaillaan näiden kunnan johtajien valintaa, suhteita muihin kunnan toimijoihin sekä irtisano ista/erottamista. Tehtävien kohdalla vertaillaan kunnan johtajien tehtäviä sekä teoreettisesti että käytännössä. Kunnan johtajien toimivaltaa vertaillaan esimerkkikuntien sääntöjen avulla.
Ruotsalaisella hallinnollisella johtajalla on heikko asema. Tämä johtuu siitä, että hallinnollinen johtaja on poliittisen johtajan alainen ja että hallinnollisen johtajan toimivallasta määrätään usein vain kunnan sisäisissä delegointisäännöissä. Suomalaisella kunnanjohtajalla on parempi, itsenäisempi asema ja laajempi toimivalta kuin ruotsalaisella hallinnollisella johtajalla. Kunnanneuvoksella on puolestaan näkyvä ja vaikuttava asema kunnissa.
Suomessa kunnan johtajuuden muodostaa pääasiassa hallinnollinen johtaja, jota kutsutaan kunnanjohtajaksi. Ruotsin kunnissa johtajuuden muodostavat sekä poliittinen että hallinnollinen johtaja. Poliittista johtajaa kutsutaan kunnanneuvokseksi ja hän toimii useimmiten kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hallinnollista johtajaa kutsutaan kunnissa monilla eri nimikkeillä ja hän on useimmiten hallinto-organisaation päällikkö.
Järjestelmien erona mainittakoon myös se, että Suomen kuntalaissa on kunnan johtamistoimintoja koskevia määräyksiä, joita Ruotsin kunnallislaissa ei ole ollenkaan. Näin ollen Ruotsin kunnissa hallinnollinen johtaja on vapaaehtoinen virka. Kunnallislain säännösten puutteista huolimatta on kuitenkin itsestään selvää, että Ruotsin kunnissa toimii useita koko- tai osa-aikaisia luottamushenkilöitä.
Tutkimuksessa tutkitaan siis kunnanjohtajan, kunnanneuvoksen ja Ruotsin kuntien hallinnollisen johtajan eroja ja yhtäläisyyksiä aseman, tehtävien ja toimivallan alueella. Aseman vertailussa vertaillaan näiden kunnan johtajien valintaa, suhteita muihin kunnan toimijoihin sekä irtisano ista/erottamista. Tehtävien kohdalla vertaillaan kunnan johtajien tehtäviä sekä teoreettisesti että käytännössä. Kunnan johtajien toimivaltaa vertaillaan esimerkkikuntien sääntöjen avulla.
Ruotsalaisella hallinnollisella johtajalla on heikko asema. Tämä johtuu siitä, että hallinnollinen johtaja on poliittisen johtajan alainen ja että hallinnollisen johtajan toimivallasta määrätään usein vain kunnan sisäisissä delegointisäännöissä. Suomalaisella kunnanjohtajalla on parempi, itsenäisempi asema ja laajempi toimivalta kuin ruotsalaisella hallinnollisella johtajalla. Kunnanneuvoksella on puolestaan näkyvä ja vaikuttava asema kunnissa.