Predel´nost´ v russkoj aspektologi
TAIMISTO, LEEA (2000)
TAIMISTO, LEEA
2000
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000-10-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8977
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8977
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on venäjän verbeihin liittyvän terminatiivisuuden ilmaisu. Useimmilla venäjän kielen verbeillä on kaksi aspektia, sekä imperfektiivinen että perfektiivinen, tämän lisäksi on verbejä, jotka edustavat vain toista aspektia. Ensin mainittuja verbejä kutsutaan parillisiksi ja jälkimmäisiä parittomiksi verbeiksi. Parillisten sekä parittomien perfektiivisten verbien semantiikkaan sisältyy terminatiivisille toiminnoille ominaisia piirteitä, kuten asteittainen toiminnan eteneminen, dynaamisuus, suuntautuminen toiminnan päättymiseen, toiminnan rajan saavuttaminen ja sitä seuraava muutos eli toiminnan loppuminen tai keskeytyminen. Parittomien imperfektiivisten verbien semantiikka puolestaan ilmaisee prosessia tai olotilaa ilman pyrkimystä päättää toiminta. Ensin mainittuja verbejä kutsutaankin terminatiivisiksi verbeiksi, koska niiden merkitys omaa rajan, joko reaalisen tai potentiaalisen. Erotuksena muista toimintaa ulkopuolelta rajaavista tekijöistä, tätä rajaa kutsutaankin sisäiseksi rajaksi, johon myös tässä työssä keskitytään.
Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja pyrkii kuvaamaan sisäisen rajan ilmaisumuotoja ja eri rajatyyppejä sekä perfektiivisessä että imperfektiivisessä aspektissa. Kohteena ovat siis parilliset verbit sekä parittomat perfektiiviset verbit. Lähteinä on käytetty aspektologiaa ja venäjän verbejä käsitteleviä tutkimuksia. Tärkeimpiä niistä ovat A.V. Bondarkon artikkeli "Semantika predela" sekä monografi "Teorija Funkcional´noj Grammatiki", M. JA. Glovinskajan teos "Semanticeskie tipy vidovyh protivopostavlenij russkogo glagola", JU. S. Maslovin artikkeli "K osnovanijam sopostavitel´noj aspektologii", E. V. Paducevan teos "Semanticeskie issledovanija. Semantika vremeni i vida v russkom jazyke, Semantika narrativa" sekä M.A. Seljakinin teos "Kategorija vida i sposoby dejstvija russkogo glagola", ja lisäksi "Russkaja Grammatika I 1980". Esimerkit on kerätty käytetyistä lähdeteoksista.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että parillisilla perfektiivisillä verbeillä, joilla raja on aina reaalinen, rajan voi saavuttaa 4 eri tavalla riippuen verbin semantiikasta. Ensimmäisen ryhmän verbeillä raja on absoluuttinen ja saavutetaan täysin, toisen ryhmän verbeillä raja on suhteellinen eli toiminta voi jatkua rajan saavuttamisen jälkeen. Kolmannen ryhmän verbeille on ominaista tavoitteellisuus, neljännen ryhmän verbien raja taas saavutetaan yhtäkkisesti ilman edeltävää prosessia. Parittomien perfektiivisten verbien terminatiivisuus on heikentynyt varsinkin verbeillä, jotka ilmaisevat määrällistä tai temporaalista rajaa. Parillisten imperfektiivisten verbien raja ilmaistaan potentiaalisesti, itse verbi ei sisällä terminatiivisuuden tunnusmerkkiä, jota kantaa parin perfektiivinen jäsen. Koska toimintaa kuvataan terminatiivisen prosessin yhtenä osana, raja ei ikään kuin realisoidu vaan pysyy implikaationa. Imperfektiivisillä verbeillä verbin semantiikan lisäksi kontekstilla on!
huomattava osa, se vaikuttaa siihen voidaanko lauseessa havaita potentiaalisen rajan läsnäolo vai onko implikaatio ikään kuin taka-alalla, joilloin huomio kohdistuu itse toimintaprosessiin. Kielen erityistilanteissa, kuten yleisen faktan toteamisessa, myös imperfektiivinen aspekti voi ilmaista terminatiivista toimintaa.
Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja pyrkii kuvaamaan sisäisen rajan ilmaisumuotoja ja eri rajatyyppejä sekä perfektiivisessä että imperfektiivisessä aspektissa. Kohteena ovat siis parilliset verbit sekä parittomat perfektiiviset verbit. Lähteinä on käytetty aspektologiaa ja venäjän verbejä käsitteleviä tutkimuksia. Tärkeimpiä niistä ovat A.V. Bondarkon artikkeli "Semantika predela" sekä monografi "Teorija Funkcional´noj Grammatiki", M. JA. Glovinskajan teos "Semanticeskie tipy vidovyh protivopostavlenij russkogo glagola", JU. S. Maslovin artikkeli "K osnovanijam sopostavitel´noj aspektologii", E. V. Paducevan teos "Semanticeskie issledovanija. Semantika vremeni i vida v russkom jazyke, Semantika narrativa" sekä M.A. Seljakinin teos "Kategorija vida i sposoby dejstvija russkogo glagola", ja lisäksi "Russkaja Grammatika I 1980". Esimerkit on kerätty käytetyistä lähdeteoksista.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että parillisilla perfektiivisillä verbeillä, joilla raja on aina reaalinen, rajan voi saavuttaa 4 eri tavalla riippuen verbin semantiikasta. Ensimmäisen ryhmän verbeillä raja on absoluuttinen ja saavutetaan täysin, toisen ryhmän verbeillä raja on suhteellinen eli toiminta voi jatkua rajan saavuttamisen jälkeen. Kolmannen ryhmän verbeille on ominaista tavoitteellisuus, neljännen ryhmän verbien raja taas saavutetaan yhtäkkisesti ilman edeltävää prosessia. Parittomien perfektiivisten verbien terminatiivisuus on heikentynyt varsinkin verbeillä, jotka ilmaisevat määrällistä tai temporaalista rajaa. Parillisten imperfektiivisten verbien raja ilmaistaan potentiaalisesti, itse verbi ei sisällä terminatiivisuuden tunnusmerkkiä, jota kantaa parin perfektiivinen jäsen. Koska toimintaa kuvataan terminatiivisen prosessin yhtenä osana, raja ei ikään kuin realisoidu vaan pysyy implikaationa. Imperfektiivisillä verbeillä verbin semantiikan lisäksi kontekstilla on!
huomattava osa, se vaikuttaa siihen voidaanko lauseessa havaita potentiaalisen rajan läsnäolo vai onko implikaatio ikään kuin taka-alalla, joilloin huomio kohdistuu itse toimintaprosessiin. Kielen erityistilanteissa, kuten yleisen faktan toteamisessa, myös imperfektiivinen aspekti voi ilmaista terminatiivista toimintaa.