Internetin käyttö Tampereen pääkirjaston asiakaspäätteillä.
LAMMINMÄKI, JAANA (2000)
LAMMINMÄKI, JAANA
2000
Informaatiotutkimus - Information Studies
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8513
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8513
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 1 2. INTERNET TIEDONHANKINNAN VÄLINEENÄ 3 2.1. INTERNET-VERKON KEHITYS 3 2.2. INTERNETIN PERUSPALVELUT 4 2.3. INTERNET VS MUUT TIEDONVÄLITYSKANAVAT 6 3. TIETOVERKKOJEN KÄYTTÖ- JA KÄYTTÄJÄTUTKIMUKSET 8 3.1. KVANTITATIIVINEN KÄYTTÖTUTKIMUS 9 3.2. KVALITATIIVINEN KÄYTTÖTUTKIMUS 19 4. INTERNET JA YLEISET KIRJASTOT 26 4.1. KIRJASTOT INTERNET-PALVELUJEN TARJOAJINA 26 4.2. TIETOPALVELUTYÖN MUUTOS 29 5. TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 30 5.1. TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TEHTÄVÄ 30 5.2. TUTKIMUSYMPÄRISTÖ 31 5.3. TUTKIMUSMENETELMÄN VALINTA JA AINEISTON HANKINTA 33 5.3.1. KYSELYTUTKIMUS 33 5.3.2. TEEMAHAASTATTELU 35 6. INTERNET-ASIAKASPÄÄTTEIDEN KÄYTTÖ TAMPEREEN PÄÄKIRJASTOSSA 38 6.1. TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEIDEN TAUSTATIEDOT 38 6.1.1. KYSELYYN OSALLISTUNEET 38 6.1.2. TEEMAHAASTATTELUUN OSALLISTUNEET 42 6.2. INTERNET-ASIAKASPÄÄTTEIDEN KÄYTTÖTARKOITUKSET 43 6.3. INTERNET TIEDONHANKINTAKANAVANA 49 6.4. INTERNETIN KÄYTÖSSÄ KOHDATUT ONGELMAT 59 6.5. KIRJASTO INTERNETIN KÄYTTÖYMPÄRISTÖNÄ 63 7. YHTEENVETO
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin Internet-asiakaspäätteiden käyttöä Tampereen pääkirjastossa. Tavoitteena oli luoda kokonaiskuva siitä, ketkä kirjaston Internet-päätteitä käyttävät, ja mihin tarkoituksiin niitä käytetään. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota myös siihen, millaisia piirteitä yleinen kirjasto käyttöympäristönä Internetin käyttöön tuo. Tutkimuksessa selvitettiin myös syitä siihen, miksi kirjaston Internet-palvelua ei käytetä.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin Tampereen pääkirjastossa sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella menetelmällä. Kyselytutkimukseen vastasi 150 kirjaston asiakasta. Kyselytutkimuksen luonne oli yleistilannetta kartoittava, teemahaastatteluissa voitiin syventää kyselytutkimuksen antia. Teemahaastattelut keskittyivät erityisesti tarkastelemaan Internetin hyödyntämistä tiedonhankinnassa sekä selvittämään haastateltujen
kokemuksia kirjastosta Internetin käyttöympäristönä.
Tärkeimmiksi Internetin käyttötarkoituksiksi osoittautuivat sähköposti ja tiedonhankinta. Internetistä hankittiin etenkin harrastuksiin liittyvää tietoa. Internetiä pidettiin tiedonhankintakanavana, jonka avulla saa
monipuolista tietoa nopeasti. Internetiä käyttämättömien mukaan suurin syy sille, miksi Internetiä ei käytetä on, että sen käytölle ei nähdä olevan mitään tarvetta.
Internetin käyttöä hankaloittaviksi tekijöiksi mainittiin hitaat yhteydet sekä vanhentuneet WWW-sivut ja linkit. Myös tietoturvaan liittyvät kysymykset askarruttivat. Tiedonhaku Internetistä koettiin myös melko vaikeaksi, mutta syyn tähän nähtiin olevan oma osaamattomuus, ei niinkään Internetin hakuohjelmien mahdolliset puutteet.
Kirjastoympäristö asettaa rajoituksia Internetin käytölle. Kirjaston Internet-päätteille on varattava aika etukäteen ja käyttöaika on rajattu
tuntiin päivässä/käyttäjä. Koska Internet-päätteitä on kirjastossa vähän käyttäjäkuntaan nähden, ovat varausjonot usein pitkiä. Tällöin omia menoja joutuu suunnittelemaan varatun Internet-ajan mukaisesti. Kirjaston asettamia rajoituksia osaksi ymmärretään, sillä ne takaavat kaikille tasapuoliset mahdollisuudet käyttää Internet-palvelua. Rajoitukset voivat kuitenkin vähentää kirjaston Internet-palvelun houkuttelevuutta, etenkin jos Internetiä on mahdollista käyttää myös jossain muualla. Kirjaston asiakkaat toivoivatkin, että Internet-päätteitä lisättäisiin. Myös Internet-opetukselle nähtiin tarvetta.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin Tampereen pääkirjastossa sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella menetelmällä. Kyselytutkimukseen vastasi 150 kirjaston asiakasta. Kyselytutkimuksen luonne oli yleistilannetta kartoittava, teemahaastatteluissa voitiin syventää kyselytutkimuksen antia. Teemahaastattelut keskittyivät erityisesti tarkastelemaan Internetin hyödyntämistä tiedonhankinnassa sekä selvittämään haastateltujen
kokemuksia kirjastosta Internetin käyttöympäristönä.
Tärkeimmiksi Internetin käyttötarkoituksiksi osoittautuivat sähköposti ja tiedonhankinta. Internetistä hankittiin etenkin harrastuksiin liittyvää tietoa. Internetiä pidettiin tiedonhankintakanavana, jonka avulla saa
monipuolista tietoa nopeasti. Internetiä käyttämättömien mukaan suurin syy sille, miksi Internetiä ei käytetä on, että sen käytölle ei nähdä olevan mitään tarvetta.
Internetin käyttöä hankaloittaviksi tekijöiksi mainittiin hitaat yhteydet sekä vanhentuneet WWW-sivut ja linkit. Myös tietoturvaan liittyvät kysymykset askarruttivat. Tiedonhaku Internetistä koettiin myös melko vaikeaksi, mutta syyn tähän nähtiin olevan oma osaamattomuus, ei niinkään Internetin hakuohjelmien mahdolliset puutteet.
Kirjastoympäristö asettaa rajoituksia Internetin käytölle. Kirjaston Internet-päätteille on varattava aika etukäteen ja käyttöaika on rajattu
tuntiin päivässä/käyttäjä. Koska Internet-päätteitä on kirjastossa vähän käyttäjäkuntaan nähden, ovat varausjonot usein pitkiä. Tällöin omia menoja joutuu suunnittelemaan varatun Internet-ajan mukaisesti. Kirjaston asettamia rajoituksia osaksi ymmärretään, sillä ne takaavat kaikille tasapuoliset mahdollisuudet käyttää Internet-palvelua. Rajoitukset voivat kuitenkin vähentää kirjaston Internet-palvelun houkuttelevuutta, etenkin jos Internetiä on mahdollista käyttää myös jossain muualla. Kirjaston asiakkaat toivoivatkin, että Internet-päätteitä lisättäisiin. Myös Internet-opetukselle nähtiin tarvetta.