Euron mahdollisuudet kansainvälisenä valuuttana.
RAUKKO, SUVI (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RAUKKO, SUVI
2000
Kansantaloustiede - Economics
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2000-05-19Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 1.1 Tutkielman taustaa 1 1.2 Tutkielman tavoite ja rakenne 2 2 TEOREETTISET MALLIT VALUUTTAKURSSIEN MÄÄRÄYTYMISESTÄ 4 2.1 Valuuttakurssin merkitys 4 2.2 Monetaarinen malli: joustavat hinnat 5 2.3 Dornbusch-malli: hintojen viiveellinen sopeutuminen 9 2.4 Portfoliomalli 12 3 VALUUTAT KANSAINVÄLISESSÄ TALOUDESSA 15 3.1 Maailmanvaluuttojen historiaa 15 3.2 Kansainvälisen valuutan määritelmä 16 3.2.1 Johdanto 16 3.2.2 Valuutan käyttö vaihdonvälineenä 17 3.2.3 Valuutta arvon säilyttäjänä 17 3.2.4 Valuutan käyttö laskentayksikkönä 18 3.3 Miten kansallisesta rahasta tulee kansainvälinen valuutta? 20 3.3.1 Yleisiä näkökohtia 20 3.3.2 Välitysvaluutat 22 4 ERILAISIA SKENAARIOITA EURON TULEVAISUUDESTA 25 4.1 Synergia vaihdonväline- ja arvon säilyttäjäominaisuuksien välillä 25 4.2 Kolmen blokin malli 26 4.3 Tilanne ennen euron syntymistä 26 4.4 Tulevaisuuden vaihtoehdot 28 4.4.1 Lähes muuttumaton tilanne: status quo tai kvasi status quo 28 4.4.2 Pan-euro -skenaario 30 4.4.3 Suur-euro -skenaario 31 4.4.4 Medium-euro -skenaario 32 5 EURON KANSAINVÄLISTYMISEEN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA 34 5.1 Euroalue maailmantaloudessa 34 5.2 Euroopan keskuspankin rooli euron arvon säilyttäjänä 37 5.3 Euro reservivaluuttana 39 5.4 Onko meidän syytä haluta eurosta maailman tärkeintä valuuttaa? 42 6 EURO RAHOITUS- JA VALUUTTAMARKKINOILLA 46 6.1 Dollarin korvautuminen eurolla sijoittajien portfolioissa 46 6.2 Rahoitusmarkkinat 51 6.2.1 Rahoitusmarkkinoiden kehittyminen 51 6.2.2 Todennäköisimmän skenaarion pohdintaa 57 6.2.3 Rahoitusmarkkinoiden vakaus ja keskuspankki 58 6.3 Valuuttamarkkinat 60 6.3.1 Euron tulo valuuttamarkkinoille 60 6.3.2 Todennäköisimmän skenaarion pohdintaa 62 6.4 Euron ulkoinen arvo 64 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 69 LÄHTEET 73
Tiivistelmä
Tutkielmassa määritetään aluksi ne tekijät, jotka tekevät kansallisesta rahasta kansainvälisen valuutan. Näitä ovat mm. luottamus valuuttaan arvon säilyttäjänä, joka on suuresti riippuvaista keskuspankin rahapolitiikasta, hyvin toimivien rahoitusmarkkinoiden olemassaolo sekä valuutta-alueen osuus maailmankaupasta. Sen jälkeen näiden tekijöiden avulla tarkastellaan euron mahdollisuuksia kansainvälisenä valuuttana arvon säilyttäjän ja vaihdonvälineen rooleissa. Tutkielmassa ei keskitytä tarkastelemaan yritysnäkökulmasta euron mahdollisuuksia hinnoitteluvaluuttana, sillä hyödykekaupan valuuttavirrat ovat nykyään enää pieni osa kansainvälisestä valuuttaliikenteestä.
Euroopan keskuspankki ei ole onnistunut vielä täysin hankkimaan sijoittajien luottamusta valuutan arvon säilyttäjänä. Portfoliosiirtymä dollareista euroihin ei ole tapahtunut niin nopeasti kuin odotettiin ja pääomavirrat ovat menneet kohti Yhdysvaltoja. Dollari tulee säilymään käytetyimpänä reservivaluuttana, sillä vain Itä-Euroopan mailla on mahdollisuus parantaa euron asemaa. Vaihdonvälineen roolissa rahoitusmarkkinoilla eurolla on paljon paremmat mahdollisuudet nousta dollarin rinnalle. Dollarin 47 %:n ja euron 29 %:n nykyiset osuudet lähestyvät toisiaan pitkällä aikavälillä, kun euroalueen rahoitusmarkkinoiden integraatio syvenee ja EMU-maiden väliset eroavaisuudet vähenevät. Dollarin asema valuuttamarkkinoilla on tällä hetkellä ylivoimainen ja euron mahdollisuudet riippuvat ennen kaikkea siitä, kuinka suosituksi reservivaluutaksi euro nousee ja kuinka kiinnostaviksi euromääräiset sijoitukset muodostuvat.
Tarkastelluista viidestä erilaisesta tulevaisuuden skenaariosta kvasi status quo ja medium-euro -skenaario näyttävät olevan todennäköisimmät vaihtoehdot pitkällä aikavälillä. Molemmissa dollari on välitysvaluuttana kv-valuuttamarkkinoilla. Medium-euro -skenaariossa euro on pääasiallinen valuutta rahoitusmarkkinoilla. Kvasi status quo poikkeaa nykyisestä dollarin valta-asemasta sillä, että Euroopan ja Japanin välillä transaktiot käydään pääosin euroissa ja tämä on näistä kahdesta vaihtoehdosta todennäköisempi.
Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna tässä tutkielmassa päädytään melko negatiivisiin skenaarioihin euron suhteen. Pääsyy tähän on se, että valuuttamarkkinoilla ei ole vuoden 1999 aikana tapahtunut niin suuria muutoksia, kuin aikaisemmin odotettiin ja dollarin valta-asema on vain kasvanut. Yhdysvaltain keskuspankki ja Euroopan keskuspankki joutuvat tulevaisuudessa ottamaan toistensa toimet ja maailmantalouden tilan huomioon omaa politiikkaansa muotoillessaan. Dollarin volatiliteetti suhteessa euroon tulee olemaan suurempi kuin se on ollut suhteessa Saksan markkaan ja keskinäiset kurssimuutokset ovat merkittävä osa maailmantalouden markkinamekanismeja.
Euroopan keskuspankki ei ole onnistunut vielä täysin hankkimaan sijoittajien luottamusta valuutan arvon säilyttäjänä. Portfoliosiirtymä dollareista euroihin ei ole tapahtunut niin nopeasti kuin odotettiin ja pääomavirrat ovat menneet kohti Yhdysvaltoja. Dollari tulee säilymään käytetyimpänä reservivaluuttana, sillä vain Itä-Euroopan mailla on mahdollisuus parantaa euron asemaa. Vaihdonvälineen roolissa rahoitusmarkkinoilla eurolla on paljon paremmat mahdollisuudet nousta dollarin rinnalle. Dollarin 47 %:n ja euron 29 %:n nykyiset osuudet lähestyvät toisiaan pitkällä aikavälillä, kun euroalueen rahoitusmarkkinoiden integraatio syvenee ja EMU-maiden väliset eroavaisuudet vähenevät. Dollarin asema valuuttamarkkinoilla on tällä hetkellä ylivoimainen ja euron mahdollisuudet riippuvat ennen kaikkea siitä, kuinka suosituksi reservivaluutaksi euro nousee ja kuinka kiinnostaviksi euromääräiset sijoitukset muodostuvat.
Tarkastelluista viidestä erilaisesta tulevaisuuden skenaariosta kvasi status quo ja medium-euro -skenaario näyttävät olevan todennäköisimmät vaihtoehdot pitkällä aikavälillä. Molemmissa dollari on välitysvaluuttana kv-valuuttamarkkinoilla. Medium-euro -skenaariossa euro on pääasiallinen valuutta rahoitusmarkkinoilla. Kvasi status quo poikkeaa nykyisestä dollarin valta-asemasta sillä, että Euroopan ja Japanin välillä transaktiot käydään pääosin euroissa ja tämä on näistä kahdesta vaihtoehdosta todennäköisempi.
Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna tässä tutkielmassa päädytään melko negatiivisiin skenaarioihin euron suhteen. Pääsyy tähän on se, että valuuttamarkkinoilla ei ole vuoden 1999 aikana tapahtunut niin suuria muutoksia, kuin aikaisemmin odotettiin ja dollarin valta-asema on vain kasvanut. Yhdysvaltain keskuspankki ja Euroopan keskuspankki joutuvat tulevaisuudessa ottamaan toistensa toimet ja maailmantalouden tilan huomioon omaa politiikkaansa muotoillessaan. Dollarin volatiliteetti suhteessa euroon tulee olemaan suurempi kuin se on ollut suhteessa Saksan markkaan ja keskinäiset kurssimuutokset ovat merkittävä osa maailmantalouden markkinamekanismeja.