Aikakauslehdet - humpuukia vai ei? - Viestintäkasvatuksen toteutuminen koulussa sekä aikakauslehden käytön määrittely.
KANNISTO, RITA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KANNISTO, RITA
2000
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2000-05-10Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten aikakauslehtiä käytetään peruskoulun ala- ja yläasteilla sekä lukioissa, ja miten viestintäkasvatusta toteutetaan kyseisissä kouluissa. Tutkimuksessa paneudutaan myös opettajan rooliin ja hänen käyttämiinsä opetusmenetelmiin opetustilanteessa. Tämä tutkimus on tilaus Aikakauslehtien liitolta, joka voi tämän pohjalta suunnitella tulevaa toimintaansa.Kaikki Suomen normaalikoulut pääsivät mukaan Aikakauslehtien liiton järjestämään kampanjaan "Aikakauslehti koulussa".Tutkimuksen kohdejoukon muodostaa 16 normaalikoulun opettajaa eri puolelta Suomea. Etukäteen tehtiin aineryhmäjako, jonka mukaan arvottiin eri aineiden opettajia haastatteluun. Aikakauslehtien liiton antamien ehdotusten ja aiheeseen liittyvän kirjallisuuden pohjalta muodostuivat tutkimustehtäväni pääkohdat seuraavanlaisiksi:1. Mitä viestintäkasvatuksen eri osa-alueita koulut painottavat?2. Miten opettaja käyttää aikakauslehteä?3. Miksi opettaja käyttää aikakauslehteä opetuksessa?4. Voidaanko aikakauslehtien opetuskäytöllä edistää oppilaiden motivointia ja aktivointia?5. Toteutuuko luokassa aikakauslehtien välityksellä aktiivinen oppiminen?6. Minkälainen opetusmetodi on opettajalle mieluisin?Tutkimus on kvalitatiivinen teemahaastattelu. Aikakauslehtien liitto teki kvantitatiivisen osuuden tästä tutkimuksesta. Heidän suorittamat tietokoneajotulokset olen saanut tähän tutkimukseen mukaan tulkittavakseni. Tietokoneajot on tehty kouluille etukäteen lähetetyistä seurantalomakkeista, joita opettajien tuli aina täyttää käytettyään aikakauslehteä. Koulujen yhdysopettajat lähettivät nämä seurantalomakkeet Aikakauslehtien liittoon, joka sai toivottavasti niistä hyödyllistä tietoa suunnitellessaan jatkoa projektille. Haastatteluaineistot on litteroitu tekstiksi, joten tutkimustulokset perustuvat tulkintaan, jonka olen tehnyt haastateltujen omien kertomusten perusteella. Tulkintojen taustalla ovat myös aikaisemmat tutkimukset ja alan kirjallisuus.Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että viestintäkasvatus jää monissa kouluissa äidinkielen opettajan harteille. Jotkut opettajat kokivat, että viestintäkasvatus ei liity heidän opettamaansa oppiaineeseen. Aikakauslehtiä käyttivät eniten opettajat lukemalla niitä opetuksen taustamateriaaliksi. Aikakauslehtiä pidettiin erityisen hyvänä niiden ajankohtaisuuden takia, mutta varsinaista oppikirjaa ne eivät haastateltujen mielestä korvaa. Opettajien käyttämät opetusmenetelmät vaihtelivat aiheen mukaan. Suurin osa opettajista käytti usein sellaista menetelmää, jossa oppilas hakeutuu itse tiedon lähteelle, etsii, pohtii ja tekee johtopäätöksiä. Myös opetuskeskustelut olivat opettajien suosiossa.Asiasanat: aikakauslehdet - opetuskäyttö, opetusmenetelmät, viestintäkasvatus - koulu