Kielentuntemusta tutkivalla työtavalla.
LINTULA, EIJA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LINTULA, EIJA
2000
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2000-04-05Tiivistelmä
Äidinkieli peruskoulussa on paitsi oma oppiaineensa myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Siksi voitaneen ajatella, että se on yksi tärkeimmistä, ellei tärkein peruskoulussa opetettavista aineista. Äidinkieli koetaan kuitenkin usein yhdeksi tylsimmistä opittavista tai opetettavista oppiaineista. Miksi näin on? Voitaisiinko äidinkieltä opettaa jollakin perinteisestä opetustavasta poikkeavalla, mielenkiintoisella ja motivoivalla tavalla?Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko äidinkielen osa-alueen, kielentuntemuksen (= kieliopin) opetusta antaa tutkivan työtavan avulla. Selvitettiin myös, millaisia ongelmia tällaiseen tietoiseen, tutkivaan työtapaan ohjaaminen voi tuoda tullessaan. Tavoitteena oli myös kuvailla kielentutkimisprosessia sekä opettajan kokemuksia tietoiseen kielentarkkailuun ohjaamisesta.Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa venäläisen psykologin Lada Aidarovan kehittelemästä kielentuntemuksen opetusohjelmasta sekä sen soveltamisesta suomalaisessa koululuokassa. Aineisto kerättiin oppitunteja seuraamalla ja nauhoittamalla sekä tutkimukseen osallistuvaa opettajaa haastattelemalla. Aineiston analyysissä käytettiin teemoittelun periaatteita.Tutkimuksen mukaan tietoiseen kielentarkkailuun ohjaaminen on vaativaa työtä. Oppilaiden motivaatiotasolla on suuri merkitys prosessin onnistumisessa. Voimakkaasti vaikuttaa myös koulun nk. piilo-opetussuunnitelma.Asiasanat: äidinkieli - opetus - peruskoulun ala-aste, kielioppi - opetus, konstruktivismi - opetus