Puhekielen kääntämisestä
NÄVERI, SANNA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NÄVERI, SANNA
2000
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2000-01-18Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan puhekielen kääntämistä. Tarkoituksena on selvittää, miten puhekieltä voidaan ilmaista kirjoitetussa muodossa ja millaisia haasteita sen kääntäminen asettaa kääntäjälle. Lisäksi tarkastelun kohteena on puhutun kielen rooli. Tutkielman analyysiosassa tarkastellaan kielen varieteettien käyttöä Jacob Arjounin romaanissa Happy Birthday, Türke! ja niiden välittymistä suomennokseen.
Tutkielman teoreettisessa osassa pohditaan puhutun kielen piirteitä, sen eri varieteetteja sekä kielenkäyttöön vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja näistä aiheutuvia ongelmia ilmaistaessa puhuttua kieltä kirjoitetun kielen ehdoilla. Vaikkakin puhutun kielen ja sen piirteiden ilmaisu on hankalaa, löytyy siihen erilaisia tekniikoita, joita kirjailija voi käyttää hyväkseen. Myös puhekielen kääntämiseen löytyy erilaisia keinoja, joita ei kuitenkaan voida pitää yleispätevinä ohjeina, vaan kääntäjän on syytä pohtia vaihtoehtoja joka käännöksen ja kieliparin kohdalla erikseen.
Arjounin romaanissa puhekieltä on käytetty henkilöiden karakterisointiin. Hän on turvautunut stereotyyppeihin, jotka vahvistavat lukijan mielikuvaa puhujasta. Käännöksessä puhekieltä ei ole käytetty yhtä laajalti. Osoittautui, että lähdekielessä runsaasti puhekieltä sisältävät dialogit eivät kohdekielessä olleet yhtä puhekielisiä. Tämän vuoksi henkiöiden kuvailu jäi vaillinaiseksi.
Avainsanat: puhekieli, kääntäminen
Tutkielman teoreettisessa osassa pohditaan puhutun kielen piirteitä, sen eri varieteetteja sekä kielenkäyttöön vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja näistä aiheutuvia ongelmia ilmaistaessa puhuttua kieltä kirjoitetun kielen ehdoilla. Vaikkakin puhutun kielen ja sen piirteiden ilmaisu on hankalaa, löytyy siihen erilaisia tekniikoita, joita kirjailija voi käyttää hyväkseen. Myös puhekielen kääntämiseen löytyy erilaisia keinoja, joita ei kuitenkaan voida pitää yleispätevinä ohjeina, vaan kääntäjän on syytä pohtia vaihtoehtoja joka käännöksen ja kieliparin kohdalla erikseen.
Arjounin romaanissa puhekieltä on käytetty henkilöiden karakterisointiin. Hän on turvautunut stereotyyppeihin, jotka vahvistavat lukijan mielikuvaa puhujasta. Käännöksessä puhekieltä ei ole käytetty yhtä laajalti. Osoittautui, että lähdekielessä runsaasti puhekieltä sisältävät dialogit eivät kohdekielessä olleet yhtä puhekielisiä. Tämän vuoksi henkiöiden kuvailu jäi vaillinaiseksi.
Avainsanat: puhekieli, kääntäminen