Oppimistyylien ja ongelman jäsentyneisyyden yhteys tiedonhakuihin opiskelijoiden tutkimussunnitelman laadinnan aikana.
KASKI, SIRPA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KASKI, SIRPA
2000
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000-02-03Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus on tiedonhaun ja tiedonhankinnan tutkimuksen lähestymistapojen integrointi tarkastelemalla tiedonhakua sen tehtävän yhteydessä, joka on synnyttänyt tiedonhakukäyttäytymisen. Yksilön ja järjestelmän väliseen vuorovaikutukseen vaikuttavista tekijöistä on tässä yhteydessä tutkittu oppimistyylejä ja sitä, miten ne erottelevat
tehtyjä tiedonhakuja. Tiedonhakuja on tarkasteltu tiedonhaussa käytettyjen termien, fasettien, operaattoreiden sekä siirtojen muutoksina
ongelman jäsentyessä merkityssuuntautuneesti oppijoilla ja sekatyylin oppijoilla.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on sovellettu Vakkarin (1999) mallia ongelman jäsentymisen yhteydestä tehtävän kompleksisuuteen sekä tietotoimintoihin, joita ovat hakustrategiat, relevanssiarviot ja eri
tietotyypit. Ongelman jäsentyneisyyttä on tutkittu Kuhlthaun (1993) tiedonhankinnan prosessimallin avulla.
Tutkimukseen osallistui 9 Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen opiskelijaa, jotka laativat pro gradu -tutkielmaan liittyvän tutkimussuunnitelman. Se laadittiin tutkimusseminaarin aikana kevätlukukaudella
1999. Tiedonhakuja opiskelijat tekivät tutkimusseminaarin alku- ja loppuvaiheessa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin mm. haastatteluja, tiedonhakutallenteita sekä päiväkirjoja tiedonhankinnasta.
Tutkimuksen päätuloksena voidaa todeta, että tiedonhakijan oppimistyyli ja ongelman jäsentyneisyyden aste vaikuttavat hänen tekemänsä tiedonhaun jäsentyneisyyteen. Kahden eri oppimistyyliryhmän välillä on systemaattisia eroja, joista osa vahvistuu prosessin kuluessa. Sekatyylin oppijat jäsentävät ongelmansa selkeämmin jo prosessin alussa ja ero vahvistuu prosessin kuluessa. Selkeästi jäsentyneen ongelman voidaan ajatella johtavan selkeästi muotoiltuihin hakulausekkeisiin. Tutkimuksen empiirisen aineiston tulokset antavat tukea työn teoreettisille lähtökohdille. Tiedonhankintaprosessin aikana tapahtuu ongelman jäsentymistä, joka ohjaa yksilön tiedonhankintaa.
tehtyjä tiedonhakuja. Tiedonhakuja on tarkasteltu tiedonhaussa käytettyjen termien, fasettien, operaattoreiden sekä siirtojen muutoksina
ongelman jäsentyessä merkityssuuntautuneesti oppijoilla ja sekatyylin oppijoilla.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on sovellettu Vakkarin (1999) mallia ongelman jäsentymisen yhteydestä tehtävän kompleksisuuteen sekä tietotoimintoihin, joita ovat hakustrategiat, relevanssiarviot ja eri
tietotyypit. Ongelman jäsentyneisyyttä on tutkittu Kuhlthaun (1993) tiedonhankinnan prosessimallin avulla.
Tutkimukseen osallistui 9 Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen opiskelijaa, jotka laativat pro gradu -tutkielmaan liittyvän tutkimussuunnitelman. Se laadittiin tutkimusseminaarin aikana kevätlukukaudella
1999. Tiedonhakuja opiskelijat tekivät tutkimusseminaarin alku- ja loppuvaiheessa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin mm. haastatteluja, tiedonhakutallenteita sekä päiväkirjoja tiedonhankinnasta.
Tutkimuksen päätuloksena voidaa todeta, että tiedonhakijan oppimistyyli ja ongelman jäsentyneisyyden aste vaikuttavat hänen tekemänsä tiedonhaun jäsentyneisyyteen. Kahden eri oppimistyyliryhmän välillä on systemaattisia eroja, joista osa vahvistuu prosessin kuluessa. Sekatyylin oppijat jäsentävät ongelmansa selkeämmin jo prosessin alussa ja ero vahvistuu prosessin kuluessa. Selkeästi jäsentyneen ongelman voidaan ajatella johtavan selkeästi muotoiltuihin hakulausekkeisiin. Tutkimuksen empiirisen aineiston tulokset antavat tukea työn teoreettisille lähtökohdille. Tiedonhankintaprosessin aikana tapahtuu ongelman jäsentymistä, joka ohjaa yksilön tiedonhankintaa.