Luokan ilmapiirin kokeminen sekä orientaatiotyylien muodostuminen suurissa ja pienissä luokissa
LAINE, ELINA; RENVALL, GUNILLA (1994)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAINE, ELINA
RENVALL, GUNILLA
1994
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1994Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luokkailmapiirin kokemista ja orientaatiotyylien muodostumista pienillä ja suurilla luokilla. Tutkimme, miten mielekkääksi oppilaat kokevat luokkansa ilmapiirin, miten he ovat koulunkäyntiinsä orientoituneet ja millaisena he kokevat opiskelun pienissä ja suurissa luokissa.Tutkimuksen kohdejoukkona oli viidesluokkalaiset oppilaat. Tutkimukseen osallistui oppilaita yhteensä 253. Oppilaat olivat kuudelta pieneltä ja viideltä suurelta luokalta. Tutkimus suoritettiin Hämeenlinnan, Tampereen ja Riihimäen ala-asteilla. Mittaukset tehtiin kyselylomakkein, syksyn -93 lokakuun kolmannella viikolla.Teoreettisena perustana, tutkimuksen viitekehyksen runkona, toimi kaksi eri teoriaa: Ruohotien tutkimuksiin pohjaava luokan ilmapiiri-teoria, sekä Yrjönsuuren väitöskirjaan kognitiiviseen oppimiskäsitykseen pohjautuva oppilaiden orientaatiotyyli-teoria. Tämän tutkimuksen tekijät ovat yhdistäneet näiden tutkimusten annit ja osa-alueet, muodostaen oman teoriansa ja lähestymistapansa tutkimuksen ongelmiin.Tutkimuksessa selvitetään nimenomaan luokkakoon yhteyttä oppilaan orientaatiotyylin muodostumiseen sekä ilmapiirin kokemiseen. Luokkakoko on tutkimuksessa jaettu pieniin ja suuriin luokkiin seuraavien kriteerien mukaisesti: pienessä luokassa on oppilaita alle 20 ja suuressa luokassa vähintään 30.Tutkimuksen empiirinen osa analyyseineen on tehty kvantitatiivisin menetelmin, strukturoidulla kyselylomakkeella ja SPSS-ohjelmalla.Kyselylomakkeen ilmapiiriaineistosta faktorianalyysi tuotti viisi selkeää faktoria: koulutyöskentelyn mielekkyys, sosiaalinen ilmapiiri, tuki ja kannustus, työrauha ja luokkakoko. Näistä ilmapiirin osa-alueista mitattiin oppilaiden kokemuksien positiivisuutta ja verrattiin saatuja tuloksia kahden luokkakokoryhmän välillä. Kyselylomakkeen orientaatiotyyliaineistosta faktorianalyysin avulla määriteltiin neljä faktoria. Neljä orientaatiotyyliä: tehtäväorientoitunut, riippuvasti orientoitunut, minädefensiivisesti orientoitunut ja omistautumattomasti orientoitunut muodostivat mielekkäät faktorit, joiden summapistemäärien perusteella oppilaille määriteltiin kullekkin se orientaatiotyyli, jonka selvimpiä edustajia he ovat. Oppilaiden yleisimmäksi orientaatiotyyliksi mitattiin tehtäväorientoituneisuus, olettamusten mukaisesti. Jakauma muodostui vinoksi, jolloin muihin orientaatiotyyleihin oppilaita nimeytyi niukasti. Jakauman vinous aiheutti jonkin asteisia vääristymiä tuloksissa, mitä kyettiin faktoroinnin arvioinnilla ja jalostamisella vähentämään. Vertailua tehtiin orientaatiotyyleihin jakautumisessa luokkakokoryhmien välillä. Tehtäväorientoituneita oppilaita oli suurilla luokilla hiukan enemmän, riippuvia jotakuinkin yhtä paljon, minädefensiivisiä oli muutama enemmän pienillä luokilla. Omistautumattomia oppilaita löytyi pieniltä luokilta niin ikään enemmän.Tutkimuksessamme selvitettiin myös, kuinka eri orientaatiotyyleihin kuuluvat oppilaat kokevat luokan ilmapiirin osa-alueet pienillä ja suurilla luokilla. Saaduista tuloksista mainittakoon, että oppilaat kokivat luokkansa ilmapiirin osa-alueet yleisesti hyvin positiivisiksi. Suurissa luokissa koettiin paremmaksi luokan sosiaalinen ja kannustava ilmapiiri. Pienissä luokissa taas paremmaksi koettiin luokassa vallitseva työrauha, oppilaat olivat myös tyytyväisempiä luokkansa kokoon. Oppilaiden kokemukset koulutyön mielekkääksi kokemisesta olivat samanlaisia. Eri orientaatiotyyleihin jaettuna oppilaiden välille syntyi kokemuksellisia eroja. Keskimäärin tehtäväorientoituneet oppilaat kokivat kaikki luokkansa ilmapiirin osa-alueet positiivisemmin kuin muut luokkatoverinsa. Muiden orientaatiotyylien edustajat kokivat vaihtelevasti mielekkyyttä. Joissakin ilmapiirin osa-alueissa he kokivat suurta mielekkyyttä ja tyytyväisyyttä, toisissa taas eivät.Oppilaiden myönteisellä koulutyöhön orientoitumisella on ratkaiseva vaikutus oppilaan koulu-uraa ja myöhempää kouluttautumista ajatellen. Saadut tulokset ovat rohkaisevia: oppilaat ovat pääosin tehtäväorientoituneita ja koulumyönteisiä. Oppilaat kokivat luokkiensa ilmapiirit hyvinä ja siihen liittyvät ilmapiirin tekijät myönteisinä sekä omakohtaisesti arvokkaina. Emme kyenneet osoittamaan yhteyttä luokan koon ja oppilaiden eriarvoiseen asemaan joutumisen välillä. Oppilaat kokivat koulunkäyntinsä mielekkäänä sekä arvokkaana asiana, huolimatta siitä käyvätkö he koulua suurissa tai pienissä luokissa.Asiasanat: ilmapiiri, koko, kouluyhteisö, luokkatyöskentely, luokkayhteisö