Oppilaan minäkäsitys 3.-6.-luokalla : vertailututkimus peruskoulussa ja mukautetussa opetuksessa
LEPPÄNEN, MINNA; NURMI, TERHI (1994)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LEPPÄNEN, MINNA
NURMI, TERHI
1994
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1994Tiivistelmä
Tämä tutkimus on kasvatustieteen projektitutkielma, jonka on ohjannut Martti Piipari. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeen avulla Heinolassa, Hämeenlinassa, Ruovedellä ja Virroilla. Tutkimuksen kohteina olivat peruskoulun ja mukautetun opetuksen 3.-6.-luokkalaiset.Minäkäsitystä on tutkittu paljon. Silti valitsimme tämän aiheen, sillä aihetta sivunnut pro-seminaari-työmme herätti paljon lisäkysymyksiä. Olemme kumpikin erikoistuneita erityispedagogiikkaan ja sen vuoksi erilaisten oppilaiden valinta tutkimuskohteeksi tuntui luontevalta. Ajankohtaiseksi tutkimuksemme tekee erityisopetuksen tämän hetkinen tilanne kuntien säästötoimenpiteiden kiisteltynä kohteena.Minäkäsitys on asennoitumistapa itseä kohtaan. Muotoutumiseen vaikuttavat havainnot, joita yksilö on tehnyt itsestään ympäristöstä saamiensa vihjeiden perusteella. Minäkäsitys jakautuu ns. todelliseen minään ja ihanneminään. Minäkäsityksestä voidaan erottaa kolme eri astetta: myönteinen, keskivertainen ja kielteinen.Mukautettu opetus on erityisopetusta henkisessä kehityksessä viivästyneille ja lievästi vajaamielisille lapsille. Se noudattaa peruskoulun erillistä mukautettua opetussuunnitelmaa. Opetuksen tavoitteena on paneutua erityisopetuksellisin keinoin oppilaan ongelmiin, jotta hänen kaikinpuolinen kehityksensä edistyisi heikkolahjaisuudesta huolimatta.Tutkimuksen pääongelmat olivat:1.1. Onko koulumuoto yhteydessä oppilaan minäkäsitykseen?12.1. Eroavatko tyttöjen ja poikien minäkäsitykset toisistaan?Emme saaneet tutkimuksessamme yhteyttä minäkäsityksen ja koulumuodon välille. Ainoa merkitsevyys löytyi sukupuolen ja minäkäsitysasteen välille. Tutkimuksemme mukaan tyttöjen minäkäsitys oli parempi kuin pojilla. Vaikka tutkimuksen tulokset eivät vastanneetkaan odotuksiamme, antoi se kuitenkin paljon teoriatietoa ja valmiuksia kohdata erilaisia oppilaita. Näistä tiedoista tulee olemaan hyötyä tulevaisuutta ajatellen, sillä saatu tieto on useassa tapauksessa sovellettavissa käytännön työhön.Asiasanat: erityisopetus, koululaiset, minäkuva