Ala-asteen ESY-opettajien kokemukset, näkemykset ja tulkinnat sopeutumattomuuden kohtaamisesta yksilö- ja yhteisötasolla
KRIIKKULA, TARJA; MOLKOSELKÄ, SEIJA (1994)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KRIIKKULA, TARJA
MOLKOSELKÄ, SEIJA
1994
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1994Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä ESY-opettajan ja -oppilaan väliseen vuorovaikutukseen, opettajien selviytymisstrategioihin luokkatilanteissa, kaupunkien erityisopetuksesta vastaavien henkilöiden ja opettajien asenteisiin sopeutumattomuudesta sekä integrointiin. Sopeutumattomuuden kohtaamista tarkastellaan yhteisö- ja yksilötasolla. Yhteisötasolla tämä tarkoittaa päättäjien asenteita sopeutumattomuutta kohtaan vaikuttaen säästöpäätösten ja integrointi-ideologian kautta yksittäiseen oppilaaseen.Tutkimuksen viitekehys perustuu Apterin (1982) ja Reinertin (1980) sopeutumattomuuden tulkinnan viiteen päälähestymistapaan, joista on johdettu myös opettajien selviytymisstrategiat. Sen lisäksi tutkimuksessa käsitellään vuorovaikutusta ja ryhmädynamiikkaa pyrkien ymmärtämään ESY-opettajan ja -oppilaan välistä suhdetta sekä luokkayhteisön vaikutusta siihen.Tutkimuksen pääongelmat:1. Miten ESY-opetus on järjestetty tutkimukseen valituissa kaupungeissa?2. Mitkä seikat ovat yhteydessä ESY-opettajien asenteisiin sopeutumattomuuden kohtaamisessa?3. Mitkä seikat vaikuttavat ESY-opettajan ja -oppilaan väliseen vuorovaikutukseen?Tutkimukseen osallistuivat Helsingin, Hämeenlinnan, Riihimäen, Tampereen ja Vantaan erityisopetuksesta vastaavat henkilöt sekä kaupunkien ala-asteiden ESY-opettajat. Päättäjiä haastateltiin lomakehaastattelulla tarkoituksena kartoittaa ESY-opetusjärjestelyt, asenteet integraatioon ja säästötoimenpiteet. ESY-opettajia haastateltiin teemahaastattelulla, jossa paneuduttiin sopeutumattomuuteen ja sen syihin, säästötoimenpiteiden vaikutukseen luokan arkielämässä, integrointiin, opettajan selviytymisstrategioihin sekä vuorovaikutukseen opettajan ja oppilaan välillä. Opettajien sopeutumattomuuden tulkintaa tutkittiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Osa opettajista analysoi kolmen tyypillisen ESY-oppilaan kuvaukset, joiden perusteella selvitettiin heidän selviytymisstrategioitaan ja toimintatapojaan ongelmallisten tilanteiden selvittelyssä.ESY-opetusjärjestelyt on toteutettu tutkimukseen valituissa kaupungeissa eri tavoin integroinnin osalta. Helsinki, Hämeenlinna ja Vantaa toteuttavat suunnitelmallista integrointia, kun taas Riihimäellä ja Tampereella integrointiin ei panosteta. Säästötoimien osalta kaupunkien menettelyt ovat saman suuntaisia. ESY-opettajat pitävät luokkamuotoisen ESY-opetuksen säilyttämistä välttämättömänä ja suhtautuvat integrointiin persoonakohtaisesti. Opettajien mielestä sopeutumattomuuden syyt ovat pääosin peräisin oppilaan perhetaustan turvattomuudesta ja neurologisista tekijöistä. Opettajat tulkitsevat sopeutumattomuutta yleensä ekologisen lähestymistavan mukaan ja käyttävät monipuolisesti tulkintojen mukaisia selviytymisstrategioita tilanteen vaatimalla tavalla. Ongelmallisimmat sopeutumattomuuden ilmentymät ovat aggressiivisuus, psyykkisen hoidon tarve ja sulkeutuneisuus. Vuorovaikutustapahtumaan vaikuttavat ESY-opettajan ominaisuudet, joista tärkeimmät ovat selviytymiskeinot, tasapainoisuus, kärsivällisyys, vahvat työskentelymenetelmät, vuorovaikutustaidot sekä taito asettaa rajat ja osoittaa rakkautta. Sen lisäksi vuorovaikutustapahtumaan vaikuttavat oppilaan tausta ja luokkayhteisö. ESY-opettajan ja -oppilaan välinen suhde on läheinen ja luottamuksellinen, auktoriteettisuhde tai suhde, joka on erilainen eri oppilaisiin. Useimmat ESY-opettajat ymmärtävät vuorovaikutussuhteen oppilaaseen läheisenä ihmissuhteena.Asiasanat: asenteet, erityisopetus, sopeutumattomuus, opettajat, vuorovaikutus