Palvelulähtöinen ajattelu käännösalalla
LÖYTYNOJA, JOHANNA (2013)
LÖYTYNOJA, JOHANNA
2013
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23904
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23904
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan palvelulähtöistä ajattelua käännösalalla. Tavoitteena on tutkia, kuinka hyvin palvelulähtöinen ajattelu toteutuu käännösalan toiminnassa. Lisäksi tutkielmassa käsitellään sitä, millainen vaikutus kääntäjien suorittamalla yrittäjyys- ja markkinointikoulutuksella on palvelulähtöisen ajattelun toteutumiseen. Tutkielman avulla halutaan tuoda uusia näkökulmia käännösalalle sekä pohtia, kuinka palvelulähtöinen ajattelu voi auttaa ratkaisemaan käännösalalla esiintyviä ongelmia sekä nostamaan alan profiilia. Tutkielman tarkoituksena on myös lisätä tietoisuutta markkinoinnista ja palvelulähtöisestä ajattelusta sekä tuoda esiin yrittäjyys- ja markkinointikoulutuksen mahdollisesti tarjoamia hyötyjä.
Tutkielman aineisto pohjautuu kahdeksaan käännösalalla työskentelevän henkilön haastatteluun. Haastateltavat toimivat yrittäjinä, projektipäälliköinä sekä esimiesasemassa. Aineiston analyysi tehtiin teorian perusteella muodostettujen teema-alueiden pohjalta, joiden avulla pyrittiin nostamaan esille palvelulähtöisen ajattelun tärkeimmät piirteet ja tutkimaan niiden toteutumista käännösyritysten toiminnassa. Teema-alueet ovat tuotteen ja palvelun suhde, aineettomat resurssit, arvon yhteisluominen, suhteet sekä yrittäjyys- ja markkinointikoulutus.
Tutkimus osoitti, että palvelulähtöinen ajattelu toteutuu monelta osin käännösalan toiminnassa. Haastateltavat määrittelivät kääntämisen arvon asiakaslähtöisesti ja pitivät asiakasta käännösyritykselle arvokkaana aineettomana resurssina. Käännösalalla esiintyy kuitenkin ongelmia erityisesti hinnoittelun ja kääntäjien arvostuksen suhteen, sillä hintakilpailu on kovaa varsinkin suurissa käännösyrityksissä, eikä kääntäjän työn monimutkaisuutta aina ymmärretä. Nämä seikat viestivät siitä, että kaikki käännöstoiminnan osapuolet eivät toimi palvelulähtöisen ajattelun periaatteiden mukaisesti. Yrittäjyys- ja markkinointikoulutuksen vaikutusta palvelulähtöiseen ajatteluun ei voitu suoranaisesti osoittaa, mutta haastateltavien kokemusten perusteella todettiin, että yrittäjyys- ja markkinointikoulutus voi osaltaan edistää palvelulähtöisen ajattelun toteutumista. Tulokset vahvistivat tutkielmassa muodostettuja hypoteeseja.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että luottamukseen perustuvat pitkäaikaiset suhteet, avoimuus ja toimiva viestintä ovat tärkeitä sekä käännösalan toiminnassa että palvelulähtöisessä ajattelussa. Kääntäjät voivat pyrkiä nostamaan käännösalan profiilia toimimalla palvelulähtöisen ajattelun periaatteiden mukaisesti. Asiakkaiden opastaminen auttaa lisäämään arvostusta kääntämistä kohtaan sekä vähentää hinnoittelupaineita, sillä ymmärtäessään laadukkaan käännöspalvelun tuomat edut moni asiakas on valmis maksamaan käännöspalvelusta kohtuullisen korvauksen. Tutkimus osoitti kuitenkin myös, että palvelulähtöinen ajattelu vaatii toteutuakseen molempien osapuolten panosta.
Avainsanat: palvelulähtöinen ajattelu, käännösala, käännösyritykset, markkinointi, yrittäjyys- ja markkinointikoulutus
Tutkielman aineisto pohjautuu kahdeksaan käännösalalla työskentelevän henkilön haastatteluun. Haastateltavat toimivat yrittäjinä, projektipäälliköinä sekä esimiesasemassa. Aineiston analyysi tehtiin teorian perusteella muodostettujen teema-alueiden pohjalta, joiden avulla pyrittiin nostamaan esille palvelulähtöisen ajattelun tärkeimmät piirteet ja tutkimaan niiden toteutumista käännösyritysten toiminnassa. Teema-alueet ovat tuotteen ja palvelun suhde, aineettomat resurssit, arvon yhteisluominen, suhteet sekä yrittäjyys- ja markkinointikoulutus.
Tutkimus osoitti, että palvelulähtöinen ajattelu toteutuu monelta osin käännösalan toiminnassa. Haastateltavat määrittelivät kääntämisen arvon asiakaslähtöisesti ja pitivät asiakasta käännösyritykselle arvokkaana aineettomana resurssina. Käännösalalla esiintyy kuitenkin ongelmia erityisesti hinnoittelun ja kääntäjien arvostuksen suhteen, sillä hintakilpailu on kovaa varsinkin suurissa käännösyrityksissä, eikä kääntäjän työn monimutkaisuutta aina ymmärretä. Nämä seikat viestivät siitä, että kaikki käännöstoiminnan osapuolet eivät toimi palvelulähtöisen ajattelun periaatteiden mukaisesti. Yrittäjyys- ja markkinointikoulutuksen vaikutusta palvelulähtöiseen ajatteluun ei voitu suoranaisesti osoittaa, mutta haastateltavien kokemusten perusteella todettiin, että yrittäjyys- ja markkinointikoulutus voi osaltaan edistää palvelulähtöisen ajattelun toteutumista. Tulokset vahvistivat tutkielmassa muodostettuja hypoteeseja.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että luottamukseen perustuvat pitkäaikaiset suhteet, avoimuus ja toimiva viestintä ovat tärkeitä sekä käännösalan toiminnassa että palvelulähtöisessä ajattelussa. Kääntäjät voivat pyrkiä nostamaan käännösalan profiilia toimimalla palvelulähtöisen ajattelun periaatteiden mukaisesti. Asiakkaiden opastaminen auttaa lisäämään arvostusta kääntämistä kohtaan sekä vähentää hinnoittelupaineita, sillä ymmärtäessään laadukkaan käännöspalvelun tuomat edut moni asiakas on valmis maksamaan käännöspalvelusta kohtuullisen korvauksen. Tutkimus osoitti kuitenkin myös, että palvelulähtöinen ajattelu vaatii toteutuakseen molempien osapuolten panosta.
Avainsanat: palvelulähtöinen ajattelu, käännösala, käännösyritykset, markkinointi, yrittäjyys- ja markkinointikoulutus