Etnografinen tapaustutkimus digitaalisen median käytöstä esiopetuksessa
KANERVA, RIIKKA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KANERVA, RIIKKA
2011
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-01Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitetään, miten digitaalista mediaa voidaan käyttää esiopetuksessa. Tutkimus on etnografinen tapaustutkimus, jossa tutkin yhden esiluokan digitaalisen median käyttöä.
Aineisto on kerätty yhden lukukauden aikana havainnoimalla ja haastattelemalla sekä esioppilaita että esiopettajaa. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata esiluokan digitaalista toimintakulttuuria ja selvittää esioppilaiden sekä esiopettajan kokemuksia digitaalisen median ja lähemmin Internetin käytöstä. Aineiston analyysi on tehty laadullisen sisällönanalyysin menetelmää käyttäen. Näin laajasta havainnointi- ja haastatteluaineistosta on tiivistäen löydetty tutkimustehtävän kannalta oleellinen tieto.
Digitaalisen median käyttöön esiopetuksessa vaikuttaa käytössä olevat resurssit, kuten medialaitteiden saatavuus ja esiopettajan oma motivaatio. Toimintaympäristön tulee mahdollistaa digitaalisen median ottaminen osaksi esiopetusta. Tämä ei kuitenkaan vielä takaa digitaalisen median käyttöönottoa. Esiopetussuunnitelmissa mediakasvatuksella ja varsinkin digitaalisella medialla on hyvin vähän tilaa. Tämän vuoksi myös esiopettajan tulee olla mediatietoinen ja motivoitunut käyttämään digitaalista mediaa opetuksen välineenä.
Tulosten mukaan esioppilaat olivat hyvin innostuneita käyttämään tietokonetta. Oppilaiden motivaatio ja innostuneisuus tehtävien tekemiseen kasvoi, verrattaessa Internetissä tehtäviä harjoituksia perinteisiin pulpettitehtäviin. Motivaatiossa ei näkynyt suuria eroja pelattaessa oppimispelejä tai viihdepelejä. Molemmat pelityypit kiinnostivat esioppilaita ja he jaksoivat keskittyä työskentelyyn paremmin kuin perinteisiä tehtäviä tehdessä. Tietokone ja Internet antoivat oppilaille uuden, mielenkiintoisen tavan harjoitella sekä kognitiivisia taitoja että tietokoneen käyttöä. Itseohjautuvuus ja henkilökohtaisesti sopivat haasteet mahdollistivat esioppilaille mielekkään ja motivoivan oppimisympäristön. Haastavaksi digitaalisen median käytössä esiopetuksessa osoittautui tekninen lukutaito. Suurin osa esioppilaista ei osannut lukea, mikä asetti haasteita tietokoneen ja Internetin käytölle. Oppilaat tarvitsivat paljon opettajan tukea, varsinkin alkuvaiheessa. Myöhemmin pelisivustojen tullessa tutuksi, esioppilaat kykenivät itsenäiseen työskentelyyn.
Tutkimustulosten perusteella digitaalisen median käyttö esiopetuksessa motivoi oppilaita oppimaan. Internetin käytöstä on enemmän hyötyä kuin haittaa, mikäli siinä huomioidaan oppimisen tavoitteet ja lasten ikä. Esiopettajan oma motivaatio ja käytössä oleva medialaitteisto asettavat suurimmat esteet digitaalisen median käytölle esiopetuksessa.
Asiasanat: esiopetus, mediakasvatus, sähköinen media, digitaalinen media, Internet, medialukutaito
Aineisto on kerätty yhden lukukauden aikana havainnoimalla ja haastattelemalla sekä esioppilaita että esiopettajaa. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata esiluokan digitaalista toimintakulttuuria ja selvittää esioppilaiden sekä esiopettajan kokemuksia digitaalisen median ja lähemmin Internetin käytöstä. Aineiston analyysi on tehty laadullisen sisällönanalyysin menetelmää käyttäen. Näin laajasta havainnointi- ja haastatteluaineistosta on tiivistäen löydetty tutkimustehtävän kannalta oleellinen tieto.
Digitaalisen median käyttöön esiopetuksessa vaikuttaa käytössä olevat resurssit, kuten medialaitteiden saatavuus ja esiopettajan oma motivaatio. Toimintaympäristön tulee mahdollistaa digitaalisen median ottaminen osaksi esiopetusta. Tämä ei kuitenkaan vielä takaa digitaalisen median käyttöönottoa. Esiopetussuunnitelmissa mediakasvatuksella ja varsinkin digitaalisella medialla on hyvin vähän tilaa. Tämän vuoksi myös esiopettajan tulee olla mediatietoinen ja motivoitunut käyttämään digitaalista mediaa opetuksen välineenä.
Tulosten mukaan esioppilaat olivat hyvin innostuneita käyttämään tietokonetta. Oppilaiden motivaatio ja innostuneisuus tehtävien tekemiseen kasvoi, verrattaessa Internetissä tehtäviä harjoituksia perinteisiin pulpettitehtäviin. Motivaatiossa ei näkynyt suuria eroja pelattaessa oppimispelejä tai viihdepelejä. Molemmat pelityypit kiinnostivat esioppilaita ja he jaksoivat keskittyä työskentelyyn paremmin kuin perinteisiä tehtäviä tehdessä. Tietokone ja Internet antoivat oppilaille uuden, mielenkiintoisen tavan harjoitella sekä kognitiivisia taitoja että tietokoneen käyttöä. Itseohjautuvuus ja henkilökohtaisesti sopivat haasteet mahdollistivat esioppilaille mielekkään ja motivoivan oppimisympäristön. Haastavaksi digitaalisen median käytössä esiopetuksessa osoittautui tekninen lukutaito. Suurin osa esioppilaista ei osannut lukea, mikä asetti haasteita tietokoneen ja Internetin käytölle. Oppilaat tarvitsivat paljon opettajan tukea, varsinkin alkuvaiheessa. Myöhemmin pelisivustojen tullessa tutuksi, esioppilaat kykenivät itsenäiseen työskentelyyn.
Tutkimustulosten perusteella digitaalisen median käyttö esiopetuksessa motivoi oppilaita oppimaan. Internetin käytöstä on enemmän hyötyä kuin haittaa, mikäli siinä huomioidaan oppimisen tavoitteet ja lasten ikä. Esiopettajan oma motivaatio ja käytössä oleva medialaitteisto asettavat suurimmat esteet digitaalisen median käytölle esiopetuksessa.
Asiasanat: esiopetus, mediakasvatus, sähköinen media, digitaalinen media, Internet, medialukutaito