"Minulla on paljon tahtoa ja asennetta, mutta en tiedä mihin ottaa yhteyttä." Tamperelaisten ammattiopistossa ja lukiossa opiskelevien nuorten osallisuus ja vaikuttaminen
VIRTANEN, NINA (2011)
VIRTANEN, NINA
2011
Nuorisotyö ja nuorisotutkimus - Youth Work and Youth Studies
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21348
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21348
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää erään tamperelaisen ammattiopiston ja lukion opiskelijoiden tietämystä ja käsityksiä omista virallisista ja epävirallisista vaikuttamiskeinoistaan ja vaikutuskanavistaan sekä ajatuksia siitä, miten he haluaisivat vaikuttaa tulevaisuudessa. Tutkimukseni saa taustaa osallisuuden käsitteestä ja teoriasta. Tutkimuksen viitekehys paikantuu lähinnä nuorisotutkimukseen ja sosiologiaan.
Lomakekyselyssä oli strukturoituja ja avokysymyksiä. Kyselyyn vastasi 36 ammattikoululaista ja 32 lukiolaista. Aineistona on myös 45 nuorten kirjoittamaa pientä tarinaa osallisuudesta erilaisissa vaikuttamistilanteissa. Aineistoa analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin metodein.
Tutkimus osoittaa, että nuoret tiesivät vähän virallisista vaikuttamismahdollisuuksistaan, joista ainoastaan oppilaskuntien hallitukset olivat tuttuja molemmille opiskelijaryhmille. Lasten Parlamentti, Nuorisofoorumi ja nuorisovaltuusto eivät olleet nuorille tuttuja. Epävirallisista vaikuttamiskeinoista kiinnosti eniten vapaaehtoistyö, jossa tutkitut nuoret olivat olleet yleisimmin mukana yhdestä kolmeen vuoteen. Seitsemän vastaajaa koko tutkimusjoukosta (N=68) oli toiminut yli neljä vuotta vapaaehtoistoiminnan parissa.
Nuoret olivat myös valmiita vaikuttamaan heitä kiinnostaviin asioihin tulevaisuudessa. Epävirallisista vaikuttamisen keinoista adressien allekirjoitus oli tuttua 39 nuorelle. Yleisönosastot (5 mainintaa), kierrätys (7 mainintaa) mielenosoitukset (7 mainintaa), boikotointi (10 mainintaa), rahan lahjoitus (15 mainintaa) ja muu hyväntekeväisyys olivat keinoja, jotka monet nuorista mainitsivat tärkeinä mahdollisuutena vaikuttaa varsinkin tulevaisuudessa. Äänestäminen vaaleissa koettiin lähes itsestään selvänä ja tarpeellisena virallisen vaikuttamisen keinona. Virallinen vaikuttaminen ja sen eri muodot ovat kaikissa muissa vastauksissa lukiolaisille tutumpia, vain nuorisotilojen talotoimikunnat ovat enemmän ammattiopistossa opiskelevien tiedossa. Epävirallinen vaikuttaminen jakautuu hieman tasaisemmin. Lukiolaiset ovat aktiivisempia vapaaehtoistyössä, yleisön osastoon kirjoittamisessa ja eläinten suojelussa. Ammattiopistossa opiskelevat taas aktivoituvat Internetissä keskustelemisessa ja adressien allekirjoittamisessa. Ammattiopistossa opiskeleva luottaa tulevaisuuteensa enemmän kuin lukiolainen. Toisaalta lukiolainen ajattelee pystyvänsä vaikuttamaan tulevaisuuteensa itse enemmän.
Moni tutkituista nuorista piti erilaisiin ryhmiin kuulumista esim. Internetissä tärkeänä siksi, että saa olla osa porukkaa. Yhteenkuuluvaisuuden tunne tuntui hyvältä. Omista mielipiteistä keskustelemista pidettiin tärkeänä, kaikki kertoivat pystyvänsä jakamaan mielipiteensä kavereiden kanssa lähes aina ja opettajankin kanssa aina tai ainakin välillä. Osalle kaikenlaisiin ryhmiin kuuluminen ei ollut ollenkaan tärkeää, vaan se koettiin vain ylimääräisenä huvina. Nuorten kirjoittamat pienet tarinat luokittelin tarinan luonteen ja sisällön mukaan tulevaisuuden tarinoiksi (N=27), toimijatarinoiksi (N=11), kriitikkotarinoiksi (N=7) sekä sisällön ollessa niukka, minimalistisiin toteamuksiin (N=7).
Avainsanat: Osallisuus, viralliset vaikuttamiskanavat, epäviralliset vaikuttamiskanavat,pienet tarinat
Lomakekyselyssä oli strukturoituja ja avokysymyksiä. Kyselyyn vastasi 36 ammattikoululaista ja 32 lukiolaista. Aineistona on myös 45 nuorten kirjoittamaa pientä tarinaa osallisuudesta erilaisissa vaikuttamistilanteissa. Aineistoa analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin metodein.
Tutkimus osoittaa, että nuoret tiesivät vähän virallisista vaikuttamismahdollisuuksistaan, joista ainoastaan oppilaskuntien hallitukset olivat tuttuja molemmille opiskelijaryhmille. Lasten Parlamentti, Nuorisofoorumi ja nuorisovaltuusto eivät olleet nuorille tuttuja. Epävirallisista vaikuttamiskeinoista kiinnosti eniten vapaaehtoistyö, jossa tutkitut nuoret olivat olleet yleisimmin mukana yhdestä kolmeen vuoteen. Seitsemän vastaajaa koko tutkimusjoukosta (N=68) oli toiminut yli neljä vuotta vapaaehtoistoiminnan parissa.
Nuoret olivat myös valmiita vaikuttamaan heitä kiinnostaviin asioihin tulevaisuudessa. Epävirallisista vaikuttamisen keinoista adressien allekirjoitus oli tuttua 39 nuorelle. Yleisönosastot (5 mainintaa), kierrätys (7 mainintaa) mielenosoitukset (7 mainintaa), boikotointi (10 mainintaa), rahan lahjoitus (15 mainintaa) ja muu hyväntekeväisyys olivat keinoja, jotka monet nuorista mainitsivat tärkeinä mahdollisuutena vaikuttaa varsinkin tulevaisuudessa. Äänestäminen vaaleissa koettiin lähes itsestään selvänä ja tarpeellisena virallisen vaikuttamisen keinona. Virallinen vaikuttaminen ja sen eri muodot ovat kaikissa muissa vastauksissa lukiolaisille tutumpia, vain nuorisotilojen talotoimikunnat ovat enemmän ammattiopistossa opiskelevien tiedossa. Epävirallinen vaikuttaminen jakautuu hieman tasaisemmin. Lukiolaiset ovat aktiivisempia vapaaehtoistyössä, yleisön osastoon kirjoittamisessa ja eläinten suojelussa. Ammattiopistossa opiskelevat taas aktivoituvat Internetissä keskustelemisessa ja adressien allekirjoittamisessa. Ammattiopistossa opiskeleva luottaa tulevaisuuteensa enemmän kuin lukiolainen. Toisaalta lukiolainen ajattelee pystyvänsä vaikuttamaan tulevaisuuteensa itse enemmän.
Moni tutkituista nuorista piti erilaisiin ryhmiin kuulumista esim. Internetissä tärkeänä siksi, että saa olla osa porukkaa. Yhteenkuuluvaisuuden tunne tuntui hyvältä. Omista mielipiteistä keskustelemista pidettiin tärkeänä, kaikki kertoivat pystyvänsä jakamaan mielipiteensä kavereiden kanssa lähes aina ja opettajankin kanssa aina tai ainakin välillä. Osalle kaikenlaisiin ryhmiin kuuluminen ei ollut ollenkaan tärkeää, vaan se koettiin vain ylimääräisenä huvina. Nuorten kirjoittamat pienet tarinat luokittelin tarinan luonteen ja sisällön mukaan tulevaisuuden tarinoiksi (N=27), toimijatarinoiksi (N=11), kriitikkotarinoiksi (N=7) sekä sisällön ollessa niukka, minimalistisiin toteamuksiin (N=7).
Avainsanat: Osallisuus, viralliset vaikuttamiskanavat, epäviralliset vaikuttamiskanavat,pienet tarinat