Pieni oppilas suunnittelijana. Kokonainen käsityöprosessi alkuopetuksessa.
NIKKANEN, ELINA (2011)
NIKKANEN, ELINA
2011
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-04-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21300
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21300
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia suunnittelijoita alkuopetusikäiset lapset ovat ja miten he pystyvät omaa työtään ja työskentelyään suunnittelemaan. Tutkimusongelmaa lähestyttiin tutkimuskysymyksien avulla: millaisia suunnittelutapoja oppilas on käyttänyt, onko oppilaan suunnitelma itse tehty, onko oppilas muokannut suunnitelmaa prosessin edetessä, vastaako produkti tehtyä suunnitelmaa, osasiko oppilas suunnitella työskentelyään sekä näkyykö suunnittelutaidon kehittyminen prosessin edetessä. Tutkimuksessa pyrittiin luokittelemaan oppilaita heidän käyttämien suunnittelutaitojen ja strategioiden avulla suunnittelijatyyppeihin. Tutkimuksen teoriaosuus keskittyy kuvailemaan käsityönopetusta ja merkitystä kouluissamme sekä oppimisen teoriaan.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus sisältäen etnografisen ja tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkimukseen osallistui 23 kakkosluokkalaista oppilasta. Oppilaat toteuttivat kokonaisena käsityöprosessina itselleen kännykän säilytyspussukan. Oppilaat suunnittelivat pussukat omia tarpeitaan pohtien. Työstämisvaiheessa oppilaita ohjattiin ratkaisemaan mahdollisia eteen tulevia ongelmia itsenäisesti. Valmiita kännykkäpusseja arvioitiin ennen käyttöä ja kaksi viikkoa käyttökokemuksien jälkeen. Projektin aikana oppilaat pitivät suunnitteluvihkoja ja tekivät itsearviointia. Tutkija havainnoi oppilaita koko projektin ajan.
Analyysin perusteella oppilaat voidaan jakaa viiteen suunnittelijatyyppiin: noviisi-suunnittelija, tehtävän vuoksi-suunnittelija, ulkonäön-suunnittelija, käytettävyyden-suunnittelija sekä ekspertti-suunnittelija. Suunnittelijatyypit eroavat toisistaan siinä, mikä heidän suunnitelman tekoaan on ohjannut, mitä suunnitelma tekijälleen merkitsee sekä miten oppilaat ovat osanneet suunnitella ja ohjata omaa työskentelyään.
Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan perusopetuksen opetussuunnitelman käsityölle asettamiin haasteisiin. Tutkimuksen aikana toteutettu projekti on yksi onnistunut malli kokonaisen käsityöprosessin toteuttamisesta alkuopetuksessa. Tutkimuksesta on toivottavasti rohkaisevaa hyötyä käsityötä opettaville opettajille.
Asiasanat:alkuopetus, käsityö, kokonainen käsityöprosessi
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus sisältäen etnografisen ja tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkimukseen osallistui 23 kakkosluokkalaista oppilasta. Oppilaat toteuttivat kokonaisena käsityöprosessina itselleen kännykän säilytyspussukan. Oppilaat suunnittelivat pussukat omia tarpeitaan pohtien. Työstämisvaiheessa oppilaita ohjattiin ratkaisemaan mahdollisia eteen tulevia ongelmia itsenäisesti. Valmiita kännykkäpusseja arvioitiin ennen käyttöä ja kaksi viikkoa käyttökokemuksien jälkeen. Projektin aikana oppilaat pitivät suunnitteluvihkoja ja tekivät itsearviointia. Tutkija havainnoi oppilaita koko projektin ajan.
Analyysin perusteella oppilaat voidaan jakaa viiteen suunnittelijatyyppiin: noviisi-suunnittelija, tehtävän vuoksi-suunnittelija, ulkonäön-suunnittelija, käytettävyyden-suunnittelija sekä ekspertti-suunnittelija. Suunnittelijatyypit eroavat toisistaan siinä, mikä heidän suunnitelman tekoaan on ohjannut, mitä suunnitelma tekijälleen merkitsee sekä miten oppilaat ovat osanneet suunnitella ja ohjata omaa työskentelyään.
Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan perusopetuksen opetussuunnitelman käsityölle asettamiin haasteisiin. Tutkimuksen aikana toteutettu projekti on yksi onnistunut malli kokonaisen käsityöprosessin toteuttamisesta alkuopetuksessa. Tutkimuksesta on toivottavasti rohkaisevaa hyötyä käsityötä opettaville opettajille.
Asiasanat:alkuopetus, käsityö, kokonainen käsityöprosessi