Sanaleikkien kääntäminen televisiosarjassa Sex and the City
RITALA, ELINA (2010)
RITALA, ELINA
2010
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-02-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20374
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20374
Tiivistelmä
Sanaleikkien kääntämistä pidetään vaikeana, sillä yleensä sanaleikit perustuvat lähtökielen rakenteisiin ja sanastoon. Sanaleikkien kääntämisessä tulisikin ennen kaikkea olla uskollinen lähtötekstin funktiolle, kuten leikkimielisyydelle. Yleensä kääntäjä joutuu muuttamaan alkuperäisen sanaleikin sisältöä, rakennetta ja jopa tekstiympäristöä merkittävästi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten hyvin sanaleikit säilyvät käännöksessä ja ovatko jotkin sanaleikkityypit helpompia säilyttää kuin toiset. Lisäksi tarkoituksena on tutkia, millaisilla strategioilla sanaleikkejä käännetään. Sanaleikeiksi lasketaan tässä tutkimuksessa vain tahalliset monimerkityksisyydet.
Tutkimusaineistona on amerikkalaisen Sex and the City -komediasarjan 20 jaksoa. Aineiston sanaleikit jaetaan kielen tasojen perusteella neljään päätyyppiin ja neljääntoista alatyyppiin: fonetiikkaan (homofonia, paronymia), morfologiaan (keksityt sanat, sananmukaisuus, yhdistellyt sanat), semantiikkaan (homonymia, sanontojen homonymia, polysemia, sanontojen polysemia, yhdistellyt sanonnat ja termit sekä kaksikieliset sanaleikit) ja pragmatiikkaan (kuva tukee tekstin yhtä tulkintaa, kuva ja teksti ristiriidassa sekä muunnellut sanonnat ja alluusiot). Lisäksi alatyypit yhdistyvät rikkaasti keskenään.
Sanaleikkejä löytyy lähtötekstistä 285 kappaletta ja kohdetekstistä 165 kappaletta. Siten sanaleikeistä siirtyy käännökseen 57,9 prosenttia. Etenkin kuvaan perustuvat sanaleikit sekä sanontojen polysemiaa ja sananmukaisuutta sisältävät tyypit säilyvät hyvin. Poikkeuksellisen huonosti säilyvät homofoniaa, sanontojen homonymiaa ja homonymiaa sisältävät tyypit.
Käännösstrategioita aineistosta löytyy kahdeksan. Suosituin käännösstrategia on poisto, jota käytetään etenkin homonymiaa, paronymiaa ja homofoniaa sisältäville sanaleikkityypeille. Toiseksi ja kolmanneksi suosituimmat käännösstrategiat ovat sanaleikkityypin säilyttäminen ja sanaleikkityypin muuttaminen. Sanaleikkityypillä on taipumus pysyä samana, jos se sisältää sanontojen polysemiaa, sananmukaisuutta tai kuvan ja sanan yhteispeliä. Tyypillä on sen sijaan taipumus muuttua, jos se sisältää homofoniaa tai paronymiaa. Homofonia ja paronymia eivät siis häviäkään niin usein kuin luulisi, vaan niitä voidaan pelastaa muilla tyypeillä. Neljänneksi suosituin käännösstrategia on retorinen tehokeino. Retorisia tehokeinoja esiintyy etenkin keksittyjen sanojen kohdalla, mutta myös jonkinasteista homonymiaa sisältävien tyyppien kohdalla. Lisäksi retoriset tehokeinot yhdistyvät strategioihin sanaleikkityypin säilyttäminen ja sanaleikkityypin muuttaminen. Harvinaisimmat käännösstrategiat ovat identtinen sanaleikki ja kompensaatio. Sanaleikillä on taipumus siirtyä identtisenä kohdetekstiin, kun se sisältää kaksikielisen sanaleikin.
Avainsanat: sanaleikit, huumori, av-kääntäminen, tekstittäminen
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten hyvin sanaleikit säilyvät käännöksessä ja ovatko jotkin sanaleikkityypit helpompia säilyttää kuin toiset. Lisäksi tarkoituksena on tutkia, millaisilla strategioilla sanaleikkejä käännetään. Sanaleikeiksi lasketaan tässä tutkimuksessa vain tahalliset monimerkityksisyydet.
Tutkimusaineistona on amerikkalaisen Sex and the City -komediasarjan 20 jaksoa. Aineiston sanaleikit jaetaan kielen tasojen perusteella neljään päätyyppiin ja neljääntoista alatyyppiin: fonetiikkaan (homofonia, paronymia), morfologiaan (keksityt sanat, sananmukaisuus, yhdistellyt sanat), semantiikkaan (homonymia, sanontojen homonymia, polysemia, sanontojen polysemia, yhdistellyt sanonnat ja termit sekä kaksikieliset sanaleikit) ja pragmatiikkaan (kuva tukee tekstin yhtä tulkintaa, kuva ja teksti ristiriidassa sekä muunnellut sanonnat ja alluusiot). Lisäksi alatyypit yhdistyvät rikkaasti keskenään.
Sanaleikkejä löytyy lähtötekstistä 285 kappaletta ja kohdetekstistä 165 kappaletta. Siten sanaleikeistä siirtyy käännökseen 57,9 prosenttia. Etenkin kuvaan perustuvat sanaleikit sekä sanontojen polysemiaa ja sananmukaisuutta sisältävät tyypit säilyvät hyvin. Poikkeuksellisen huonosti säilyvät homofoniaa, sanontojen homonymiaa ja homonymiaa sisältävät tyypit.
Käännösstrategioita aineistosta löytyy kahdeksan. Suosituin käännösstrategia on poisto, jota käytetään etenkin homonymiaa, paronymiaa ja homofoniaa sisältäville sanaleikkityypeille. Toiseksi ja kolmanneksi suosituimmat käännösstrategiat ovat sanaleikkityypin säilyttäminen ja sanaleikkityypin muuttaminen. Sanaleikkityypillä on taipumus pysyä samana, jos se sisältää sanontojen polysemiaa, sananmukaisuutta tai kuvan ja sanan yhteispeliä. Tyypillä on sen sijaan taipumus muuttua, jos se sisältää homofoniaa tai paronymiaa. Homofonia ja paronymia eivät siis häviäkään niin usein kuin luulisi, vaan niitä voidaan pelastaa muilla tyypeillä. Neljänneksi suosituin käännösstrategia on retorinen tehokeino. Retorisia tehokeinoja esiintyy etenkin keksittyjen sanojen kohdalla, mutta myös jonkinasteista homonymiaa sisältävien tyyppien kohdalla. Lisäksi retoriset tehokeinot yhdistyvät strategioihin sanaleikkityypin säilyttäminen ja sanaleikkityypin muuttaminen. Harvinaisimmat käännösstrategiat ovat identtinen sanaleikki ja kompensaatio. Sanaleikillä on taipumus siirtyä identtisenä kohdetekstiin, kun se sisältää kaksikielisen sanaleikin.
Avainsanat: sanaleikit, huumori, av-kääntäminen, tekstittäminen