THE NOTION OF GENDER AS A NORM IN JUDITH BUTLER'S THOUGHT
KORPI, PIIA (2010)
KORPI, PIIA
2010
Filosofia - Philosophy
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-01-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20306
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20306
Tiivistelmä
Pro gradu – tutkielmassa tarkastellaan yhdysvaltalaisen nykyfilosofi Judith Butlerin käsitystä sukupuolesta (gender) normina. Tätä käsitystä lähestytään kolmen toisiinsa liittyvän kysymyksen puitteissa. Ensinnäkin selvitetään, mitä sukupuolen käsitteellistäminen normiksi tarkoittaa ja, tähän liittyen, miten sukupuoli normina toimii samanaikaisesti sekä rajoittaen subjektia että mahdollistaen tämän. Toiseksi pohditaan, mihin normin auktoriteetti, sen velvoittavuus, Butlerin mukaan perustuu ja kuinka tätä auktoriteettia uusinnetaan. Kolmas kysymys koskee mahdollisuutta haastaa normi, toisin sanoen siis sukupuolipolitiikan mahdollisuutta Butlerin teoretisoinnin perustalta.
Ajatuksessaan sukupuolesta normina Butler korostaa ennen muuta normin sosiaalista ja temporaalista luonnetta. Kuvattaessa normin toimintaa erityisesti performatiivisuuden ja interpellaation käsitteet nousevat keskiöön. Tutkielmassa kuvataan kuinka Butlerin ajattelussa sukupuoli nähdään performatiivisen toiston myötä sosiaalisesti rakentuvana, siteerattavana normina, jolla ei ole perustaa missään diskurssin ulkopuolisessa materiaalisuudessa. Butlerin performatiivisuuden ajatuksessa, joka pohjautuu J.L. Austinin ja Jacques Derridan kirjoituksiin, juuri siteerattavuus muodostaakin perustan paitsi normin uusintamiselle, myös sen haastamiselle.
Huolimatta tästä muutoksen mahdollisuudesta, sukupuoli normina näyttäytyy Butlerin ajattelussa myös erityisellä tapaa subjektia velvoittavana. Tutkielmassa todetaan tämän velvoittavuuden perustuvan ennen muuta subjektiuden ja sukupuolen normina kytkökseen. Sen sijaan, että normi olisi jotakin subjektille täysin ulkoista, se toimii Butlerin mukaan subjektiuden ehtona, mahdollistaessaan sosiaalisen tunnistamisen/tunnustamisen (recognition) ja interpellaation, joiden myötä subjekti tulee olemaan. Näin ollen subjekti käsitteellistyy Butlerin ajattelussa normista riippuvaiseksi ja erityisellä tapaa haavoittuvaiseksi sen suhteen, mikä hankaloittaa subjektiuden ottamista kriittisen sukupuolipolitiikan lähtökohdaksi.
Tutkielmassa osoitetaan muutoksen mahdollisuuden silti säilyvän Butlerin ajattelussa. Tutkielman tarkastelujen pohjalta käy kuitenkin ilmi, että Butlerin ajattelussa muodostuva käsitys politiikasta on hyvin erityinen. Tässä käsityksessä normin haastaminen näyttäytyy aina epävarmana ja ristiriitaisena toimintana, kritiikkinä ja resignifikaationa, joiden lopullisia päämääriä ei voi eikä tule tarkasti ennalta määrittää. Muutoksen epävarmuus perustuu pitkälti siihen, ettei normin performatiivinen voima Butlerin mukaan ole yksittäisen subjektin hallittavissa. Subjektin ja normin yhteen kietoutumisesta puolestaan seuraa, että pyrkimyksissään kritisoida normia subjekti välttämättä riskeeraa myös oman käsitettävyytensä, mahdollisesti jopa elämänsä.
Asiasanat:sukupuoli, sosiaalinen normi, performatiivisuus, subjekti
Ajatuksessaan sukupuolesta normina Butler korostaa ennen muuta normin sosiaalista ja temporaalista luonnetta. Kuvattaessa normin toimintaa erityisesti performatiivisuuden ja interpellaation käsitteet nousevat keskiöön. Tutkielmassa kuvataan kuinka Butlerin ajattelussa sukupuoli nähdään performatiivisen toiston myötä sosiaalisesti rakentuvana, siteerattavana normina, jolla ei ole perustaa missään diskurssin ulkopuolisessa materiaalisuudessa. Butlerin performatiivisuuden ajatuksessa, joka pohjautuu J.L. Austinin ja Jacques Derridan kirjoituksiin, juuri siteerattavuus muodostaakin perustan paitsi normin uusintamiselle, myös sen haastamiselle.
Huolimatta tästä muutoksen mahdollisuudesta, sukupuoli normina näyttäytyy Butlerin ajattelussa myös erityisellä tapaa subjektia velvoittavana. Tutkielmassa todetaan tämän velvoittavuuden perustuvan ennen muuta subjektiuden ja sukupuolen normina kytkökseen. Sen sijaan, että normi olisi jotakin subjektille täysin ulkoista, se toimii Butlerin mukaan subjektiuden ehtona, mahdollistaessaan sosiaalisen tunnistamisen/tunnustamisen (recognition) ja interpellaation, joiden myötä subjekti tulee olemaan. Näin ollen subjekti käsitteellistyy Butlerin ajattelussa normista riippuvaiseksi ja erityisellä tapaa haavoittuvaiseksi sen suhteen, mikä hankaloittaa subjektiuden ottamista kriittisen sukupuolipolitiikan lähtökohdaksi.
Tutkielmassa osoitetaan muutoksen mahdollisuuden silti säilyvän Butlerin ajattelussa. Tutkielman tarkastelujen pohjalta käy kuitenkin ilmi, että Butlerin ajattelussa muodostuva käsitys politiikasta on hyvin erityinen. Tässä käsityksessä normin haastaminen näyttäytyy aina epävarmana ja ristiriitaisena toimintana, kritiikkinä ja resignifikaationa, joiden lopullisia päämääriä ei voi eikä tule tarkasti ennalta määrittää. Muutoksen epävarmuus perustuu pitkälti siihen, ettei normin performatiivinen voima Butlerin mukaan ole yksittäisen subjektin hallittavissa. Subjektin ja normin yhteen kietoutumisesta puolestaan seuraa, että pyrkimyksissään kritisoida normia subjekti välttämättä riskeeraa myös oman käsitettävyytensä, mahdollisesti jopa elämänsä.
Asiasanat:sukupuoli, sosiaalinen normi, performatiivisuus, subjekti