Omistajuuden vaikutus corporate governance -tiedottamiseen
VALJAKKA, NOORA (2009)
VALJAKKA, NOORA
2009
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20256
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20256
Tiivistelmä
Hyvä johtamis- ja hallinnointitapa on ollut viime vuosina yhä lisääntyvien vaatimusten edessä. Sidosryhmien merkitys yhtiöiden toiminnalle on käsitetty tärkeäksi. Siitä syystä on alettu kiinnittämään huomiota siihen, miten sidosryhmille tiedotetaan yhtiön hyvästä johtamis- ja hallinnointitavasta. Corporate governance -tiedottaminen on noussut huomion keskipisteeksi, kun arvopaperimarkkinalakia uudistettiin vuoden 2009 alussa, jolloin siihen lisättiin pykäliä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyistä raportoimisesta. Myös Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista julkaistiin uusi versio vuonna 2008, johon on lisätty suosituksia tiedottamisesta.
Tässä tutkimuksessa selvitetään, vaikuttaako omistajuus yhtiöiden corporate governance -tiedottamiseen. Tutkimuksen aineistoon on valittu kymmenen yhtiötä, jotka toimivat energiateollisuuden alalla. Aineistoon kuuluu ulkomaisia yhtiöitä, valtionyhtiö, valtion osakkuusyhtiö, yksityisiä ja kunnallisia osakeyhtiöitä sekä kunnallisia liikelaitoksia. Tutkimus tehdään sidosryhmänäkökulmasta, minkä avulla pyritään selvittämään, miten yhtiön hyvästä johtamis- ja hallinnointitavasta tiedotetaan erityisesti muille sidosryhmille kuin osakkeenomistajille. Tutkimuksen aineistona käytetään yhtiöiden internetsivuja sekä vuoden 2008 tilinpäätöstietoja ja vuosikertomuksia. Tutkimus toteutetaan vertailevana tutkimuksena, joten corporate governance -tiedottamista vertaillaan tutkimuksen yhtiöiden kesken.
Tutkimustulosten perusteella corporate governance -tiedottamisessa on suuria eroja sekä eri yhtiöiden että eri sektoreiden välillä. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (2008) voidaan todeta yhtenäistävän hyvää johtamis- ja hallinnointimallia listatuissa yhtiöissä. Julkisella sektorilla raportoinnin vertailua vaikeuttaa erityisesti tiedottamisen kirjavuus, kun yhteisiä suosituksia siihen ei ole. Tiedottaminen hallituksesta ja riskienhallinnasta on kaikilla yhtiöillä tasokkainta, kun taas vähiten yhtiöt tiedottavat toimitusjohtajansa tehtävistä. Tutkimustulosten perusteella yhtiöiden tiedottaminen ei ole yhtenäistä sektoreiden sisällä eikä niiden välillä. Yksityisellä sektorilla vaihtelu on suurta listattujen ja listaamattomien yhtiöiden välillä. Julkisen sektorin omistuksessa olevista yhtiöistä valtion omistamien yhtiöiden tiedottaminen on kunnallisia toimijoita parempaa. Kunnalliset liikelaitokset ja osakeyhtiöt tiedottavat hallinnointijärjestelmästään sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa lukuun ottamatta niukasti, jos lainkaan.
Asiasanat:Agenttiteoria, corporate governance, raportointi, sisäinen valvonta, sidosryhmäteoria
Tässä tutkimuksessa selvitetään, vaikuttaako omistajuus yhtiöiden corporate governance -tiedottamiseen. Tutkimuksen aineistoon on valittu kymmenen yhtiötä, jotka toimivat energiateollisuuden alalla. Aineistoon kuuluu ulkomaisia yhtiöitä, valtionyhtiö, valtion osakkuusyhtiö, yksityisiä ja kunnallisia osakeyhtiöitä sekä kunnallisia liikelaitoksia. Tutkimus tehdään sidosryhmänäkökulmasta, minkä avulla pyritään selvittämään, miten yhtiön hyvästä johtamis- ja hallinnointitavasta tiedotetaan erityisesti muille sidosryhmille kuin osakkeenomistajille. Tutkimuksen aineistona käytetään yhtiöiden internetsivuja sekä vuoden 2008 tilinpäätöstietoja ja vuosikertomuksia. Tutkimus toteutetaan vertailevana tutkimuksena, joten corporate governance -tiedottamista vertaillaan tutkimuksen yhtiöiden kesken.
Tutkimustulosten perusteella corporate governance -tiedottamisessa on suuria eroja sekä eri yhtiöiden että eri sektoreiden välillä. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (2008) voidaan todeta yhtenäistävän hyvää johtamis- ja hallinnointimallia listatuissa yhtiöissä. Julkisella sektorilla raportoinnin vertailua vaikeuttaa erityisesti tiedottamisen kirjavuus, kun yhteisiä suosituksia siihen ei ole. Tiedottaminen hallituksesta ja riskienhallinnasta on kaikilla yhtiöillä tasokkainta, kun taas vähiten yhtiöt tiedottavat toimitusjohtajansa tehtävistä. Tutkimustulosten perusteella yhtiöiden tiedottaminen ei ole yhtenäistä sektoreiden sisällä eikä niiden välillä. Yksityisellä sektorilla vaihtelu on suurta listattujen ja listaamattomien yhtiöiden välillä. Julkisen sektorin omistuksessa olevista yhtiöistä valtion omistamien yhtiöiden tiedottaminen on kunnallisia toimijoita parempaa. Kunnalliset liikelaitokset ja osakeyhtiöt tiedottavat hallinnointijärjestelmästään sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa lukuun ottamatta niukasti, jos lainkaan.
Asiasanat:Agenttiteoria, corporate governance, raportointi, sisäinen valvonta, sidosryhmäteoria