Lomaa, leirejä...ja mitä muuta?: tarkastelussa identiteettityön representaatio Parasta Lapsille -järjestön toiminnassa
KNUUTINEN, MATLEENA (2009)
KNUUTINEN, MATLEENA
2009
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20239
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20239
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on järjestöjen toteuttama identiteettityö. Tutkittavana järjestönä on ehkäisevää lastensuojelua tekevä Parasta Lapsille -järjestö. Järjestön tarkasteltavaksi toimintamuodoksi on valikoitu loma- ja leiritoiminta. Aineistona ovat Parasta Lapsille -järjestön leiritoiminnan johtajien sekä muutamien vapaaehtoisten leiriohjaajien loppuraportit vuosilta 2003-2009. Tutkimuskysymys on "Miten järjestöt edistävät identiteettityötä?"
Tutkimusnäkökulma on representaatio, järjestön toiminnan sisältämän identiteettityön esittäminen tietynlaisena. Tutkielmassa keskitytään leiritoiminnan johtajien (sekä muutaman vapaaehtoisen leiriohjaajan) näkemyksiin toiminnan tarjoamasta identiteettityöstä. Lisäksi tutkitaan toiminnan tarjoamaasosiaalista pääomaa ja toimintaa sosiokulttuurisena innostamisena. Tutkielman tarkoituksena on saada vastauksia siihen, miten järjestöt edistävät identiteettityötä. Lisäksi tarkoituksena on tutkia millaista identiteettityötä järjestöt edistävät ja ketkä ovat identiteettityön kohderyhmiä.
Loppuraporttien analyysi on lajiteltu kolmeen identiteettityön kehykseen: henkilökohtaiseen identiteettityöhön kehityksen ja kasvun kehyksessä, kansalliseen identiteettityöhön kiinnittymisen ja kotoutumisen kehyksessä ja kulttuuriseen identiteettityöhön kulttuuristen merkitysten kehyksessä. Ensimmäisen identiteettityön kohderyhmään kuuluvat lähinnä leirien lapset ja nuoret. Keskimmäisen identiteettityön kohderyhmän muodostavat pääsääntöisesti monikulttuuristen perheleirien maahanmuuttajaperheet. Jälkimmäinen identiteettiryhmä koskettaa kaikkia leiriläisiä: lapsia, nuoria, suomalais- sekä maahanmuuttajaperheitä ja koko ohjaajatiimiä.
Tutkimustulosten perusteella järjestöt voivat vastata kulttuurisen murroksen, kuten yksilöllistymisen, paineisiin. Erityisesti loma- ja leiritoimintaa toteuttavien lastensuojelujärjestöjen rooli lasten ja lapsiperheiden ehkäisevänä tukimuotona tehdään tunnetummaksi. Kehityksen ja kasvun kehyksessä leiriaikuiset (leiritoiminnan johtajat ja leiriohjaajat) voivat tarjota leirilapsille -ja nuorille vaihtoehtoja ja malleja maailmankuvan ja identiteetin rakentamiseen. Parhaimmillaan tämä voi merkitä lasten ja nuorten sosiaalisen syrjäytymisen ja vieraantumisen ehkäisyä, mikä merkitsee järjestöille tärkeää yhteiskunnallista roolia. Kiinnittymisen ja kotoutumisen kehyksessä loma- ja leiritoiminta voi edistää yksilön identiteetin uudelleenmuodostumista ja vahvistumista. Loma- ja leiritoiminta voi parhaimmillaan edesauttaa maahanmuuttajien kansallista identiteettityötä, mikä edistää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kulttuuristen merkitysten kehyksessä loma- ja leiritoiminnan kautta voidaan välittää suomalaisen kulttuurin arvoja, perinteitä ja tapoja. Tämä voi edistää lasten, nuorten ja perheiden kulttuurista identiteettityötä.
Asiasanat: kolmas sektori, kansalaisjärjestöt, Parasta Lapsille -järjestö, identiteetti, kulttuurinen identiteetti, kansallinen identiteetti.
Tutkimusnäkökulma on representaatio, järjestön toiminnan sisältämän identiteettityön esittäminen tietynlaisena. Tutkielmassa keskitytään leiritoiminnan johtajien (sekä muutaman vapaaehtoisen leiriohjaajan) näkemyksiin toiminnan tarjoamasta identiteettityöstä. Lisäksi tutkitaan toiminnan tarjoamaasosiaalista pääomaa ja toimintaa sosiokulttuurisena innostamisena. Tutkielman tarkoituksena on saada vastauksia siihen, miten järjestöt edistävät identiteettityötä. Lisäksi tarkoituksena on tutkia millaista identiteettityötä järjestöt edistävät ja ketkä ovat identiteettityön kohderyhmiä.
Loppuraporttien analyysi on lajiteltu kolmeen identiteettityön kehykseen: henkilökohtaiseen identiteettityöhön kehityksen ja kasvun kehyksessä, kansalliseen identiteettityöhön kiinnittymisen ja kotoutumisen kehyksessä ja kulttuuriseen identiteettityöhön kulttuuristen merkitysten kehyksessä. Ensimmäisen identiteettityön kohderyhmään kuuluvat lähinnä leirien lapset ja nuoret. Keskimmäisen identiteettityön kohderyhmän muodostavat pääsääntöisesti monikulttuuristen perheleirien maahanmuuttajaperheet. Jälkimmäinen identiteettiryhmä koskettaa kaikkia leiriläisiä: lapsia, nuoria, suomalais- sekä maahanmuuttajaperheitä ja koko ohjaajatiimiä.
Tutkimustulosten perusteella järjestöt voivat vastata kulttuurisen murroksen, kuten yksilöllistymisen, paineisiin. Erityisesti loma- ja leiritoimintaa toteuttavien lastensuojelujärjestöjen rooli lasten ja lapsiperheiden ehkäisevänä tukimuotona tehdään tunnetummaksi. Kehityksen ja kasvun kehyksessä leiriaikuiset (leiritoiminnan johtajat ja leiriohjaajat) voivat tarjota leirilapsille -ja nuorille vaihtoehtoja ja malleja maailmankuvan ja identiteetin rakentamiseen. Parhaimmillaan tämä voi merkitä lasten ja nuorten sosiaalisen syrjäytymisen ja vieraantumisen ehkäisyä, mikä merkitsee järjestöille tärkeää yhteiskunnallista roolia. Kiinnittymisen ja kotoutumisen kehyksessä loma- ja leiritoiminta voi edistää yksilön identiteetin uudelleenmuodostumista ja vahvistumista. Loma- ja leiritoiminta voi parhaimmillaan edesauttaa maahanmuuttajien kansallista identiteettityötä, mikä edistää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kulttuuristen merkitysten kehyksessä loma- ja leiritoiminnan kautta voidaan välittää suomalaisen kulttuurin arvoja, perinteitä ja tapoja. Tämä voi edistää lasten, nuorten ja perheiden kulttuurista identiteettityötä.
Asiasanat: kolmas sektori, kansalaisjärjestöt, Parasta Lapsille -järjestö, identiteetti, kulttuurinen identiteetti, kansallinen identiteetti.