Observations sur les fautes commises à l'écrit par les apprenants finnophones dans l'usage des éléments du / de la / des / de
CASILE, HANNA-MARI (2009)
CASILE, HANNA-MARI
2009
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20178
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20178
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee ranskan kielen sidonnaisia morfeemeja du, de la, des ja de, jotka esiintyvät syntaksissa erilaisissa rooleissa. Opettajien mukaan näiden elementtien käytössä esiintyy vielä yliopistoasteellakin paljon häiritseviä, usein toistuvia virheitä. Millaisissa lauseyhteyksissä suomalaiset opiskelijat sitten tekevät eniten tällaisia virheitä? Mistä ne johtuvat, ja voidaanko niiden esiintymistä vähentää jollain tavalla?
Tutkimus on ennen kaikkea kvalitatiivinen, mutta siinä on myös lyhyehkö kvantitatiivinen osuus. Korpus koostuu Tampereen yliopiston äidinkielenään suomenkielisten ranskan kielen opiskelijoiden kirjoittamista virheellisistä virkkeistä, joita on esiintynyt viime vuosina aineopintoihin ja syventäviin opintoihin kuuluvilla kursseilla. Teetin lisäksi saman opiskeluvaiheen opiskelijoilla aukkotehtävän, johon heidän piti mahdollisimman spontaanisti täydentää heidän mielestään oikealta kuulostavat elementit.
Metodologisena lähtökohtana tutkielmassani on virheanalyysin malli, johon kontrastiivinen lähestymistapakin kuuluu. Analyysin tuloksena huomataan, että ongelmia on niin partitiiviartikkelien (du, de la, des ja de) kanssa kuin määrän ilmausten, yhdyssanojen ja prepositiolausekkeiden yhteydessä ilmenevien partikkelienkin (edellä mainittujen muotojen homonyymien) käytössä. Opiskelijoiden äidinkielen suomen, mutta myös englannin kielen, interferenssi vaikuttaa merkittävältä, ja tällaiset interlingvaaliset virheet ovatkin korpuksessani huomattavasti yleisempiä kuin kohdekielen omasta järjestelmästä johtuvat, intralingvaaliset, virheet.
Yllättävää tuloksissa on se, että suuri osa virheistä liittyy substantiivien epämääräisten ja määräisten muotojen käsitteeseen, joka ei täten näytä olevan suomenkielisille oppijoille millään tapaa itsestäänselvä asia. De-prepositio sulautuu määräisiin le ja les -artikkeleihin muodostaen morfeemit du ja des esimerkiksi prepositiolausekkeissa. Kirjoitus- ja lausumisasustaan huolimatta nämä morfeemit eivät kuitenkaan ole ollenkaan sama asia kuin partitiiviartikkelit du ja des.
Lopuksi esitän ehdotuksia siitä, mitä perusasioita oppijan olisi hyvä tuntea ennen yksityiskohtaisempiin kielioppisääntöihin paneutumista, sillä merkittävä osa analyysistä nousevista virheistä näytti myös johtuvan puutteellisesta oppimisprosessista.
Asiasanat:virheanalyysi, partitiivi, de-prepositio, interferenssi
Tutkimus on ennen kaikkea kvalitatiivinen, mutta siinä on myös lyhyehkö kvantitatiivinen osuus. Korpus koostuu Tampereen yliopiston äidinkielenään suomenkielisten ranskan kielen opiskelijoiden kirjoittamista virheellisistä virkkeistä, joita on esiintynyt viime vuosina aineopintoihin ja syventäviin opintoihin kuuluvilla kursseilla. Teetin lisäksi saman opiskeluvaiheen opiskelijoilla aukkotehtävän, johon heidän piti mahdollisimman spontaanisti täydentää heidän mielestään oikealta kuulostavat elementit.
Metodologisena lähtökohtana tutkielmassani on virheanalyysin malli, johon kontrastiivinen lähestymistapakin kuuluu. Analyysin tuloksena huomataan, että ongelmia on niin partitiiviartikkelien (du, de la, des ja de) kanssa kuin määrän ilmausten, yhdyssanojen ja prepositiolausekkeiden yhteydessä ilmenevien partikkelienkin (edellä mainittujen muotojen homonyymien) käytössä. Opiskelijoiden äidinkielen suomen, mutta myös englannin kielen, interferenssi vaikuttaa merkittävältä, ja tällaiset interlingvaaliset virheet ovatkin korpuksessani huomattavasti yleisempiä kuin kohdekielen omasta järjestelmästä johtuvat, intralingvaaliset, virheet.
Yllättävää tuloksissa on se, että suuri osa virheistä liittyy substantiivien epämääräisten ja määräisten muotojen käsitteeseen, joka ei täten näytä olevan suomenkielisille oppijoille millään tapaa itsestäänselvä asia. De-prepositio sulautuu määräisiin le ja les -artikkeleihin muodostaen morfeemit du ja des esimerkiksi prepositiolausekkeissa. Kirjoitus- ja lausumisasustaan huolimatta nämä morfeemit eivät kuitenkaan ole ollenkaan sama asia kuin partitiiviartikkelit du ja des.
Lopuksi esitän ehdotuksia siitä, mitä perusasioita oppijan olisi hyvä tuntea ennen yksityiskohtaisempiin kielioppisääntöihin paneutumista, sillä merkittävä osa analyysistä nousevista virheistä näytti myös johtuvan puutteellisesta oppimisprosessista.
Asiasanat:virheanalyysi, partitiivi, de-prepositio, interferenssi