Opettajat ja tutkijat elektronisten kirjojen käyttäjinä Tampereen yliopiston Terveystieteiden osastokirjastossa
MATIKAINEN, TERHI (2009)
MATIKAINEN, TERHI
2009
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20159
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20159
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin elektronisten kirjojen käyttöä Tampereen yliopiston Terveystieteiden osastokirjastossa. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Wilsonin (1981), Leckien, Pettigrew'n ja Sylvainin (1996) sekä Choon (2006) tutkimusten pohjalta luotua mallia tiedonlähteiden ja tiedonhankintakanavien käytöstä ammatillisen tiedon hankinnan kontekstissa. Tutkimuksen lähtökohtana olivat aikaisemmat elektronisten kirjojen käyttötutkimukset. Kohderyhmänä olivat opettajat ja tutkijat Tampereen yliopiston lääketieteen, hoitotieteen ja terveystieteen laitoksella, lääketieteellisen teknologian instituutissa ja solu- ja kudosteknologiakeskuksessa. Empiirisen tiedon keruun menetelmänä hyödynnettiin verkkolomaketta. Helmikuussa 2009 tehtyyn kyselyyn saatiin yhteensä 96 vastausta. Kyselyn vastausprosentti oli 20.4, sillä perusjoukon kooksi arvioitiin 470.
Tutkimus oli eksploratiivinen ja se tuotti paljon yksityiskohtaista tietoa opettajista ja tutkijoista elektronisten kirjojen käyttäjinä. Tarkoituksena oli tuoda esille myös käyttäjien mielipiteitä. Elektroniset sanakirjat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimus osoitti, että yli puolet opettajista ja tutkijoista oli käyttänyt elektronisia kirjoja. Elektronisten kirjojen käytön määrä ja useus osoittautuivat suhteellisen mataliksi. Valtaosa käyttäjistä ilmoitti elektronisten kirjojen käyttöaktiivisuutensa pysyneen joko ennallaan tai lisääntyneen viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Puolet vastaajista piti elektronisia kirjoja merkityksettöminä tiedonlähteinä suhteessa elektronisiin lehtiin. Yli puolet vastaajista piti kuitenkin elektronisia kirjoja tärkeinä tiedonlähteinä suhteessa painettuihin kirjoihin ja painettuihin lehtiin, mutta saman kirjan elektronisesta ja painetusta versiosta he valitsisivat yleisemmin painetun teoksen. Elektronisten kirjojen suosituimmiksi käyttötarkoituksiksi osoittautuivat teoreettisen ja käsitteellisen tiedon saaminen, faktojen tarkistaminen hakuteosten tapaan, opetuksen valmistelu ja tutkimusmenetelmiä koskevan tiedon saaminen.
Tutkimus osoitti, että elektronisen kirjan lukutapa on suurimmaksi osaksi silmäilevää. Noin puolet vastaajista piti elektronisia kirjoja helposti löydettävinä. Yli puolet vastaajista piti elektronisia kirjoja helppokäyttöisinä. Käyttäjät pitivät elektronisten kirjojen suurimpina puutteina näytöltä lukemisen epämiellyttävyyttä ja selaamisen vaikeutta. Valtaosa vastaajista piti elektronisten kirjojen keskeisimpänä etuna niiden nopeaa ja helppoa saatavuutta verkon kautta. Käyttäjät toivoivat lisää tiedotusta elektronisten kirjojen tarjonnasta ja käytöstä.
Asiasanat:elektroniset kirjat, käyttäjäkysely, käyttötutkimus, opettajat, terveystieteet, tutkijat, yliopistokirjastot
Tutkimus oli eksploratiivinen ja se tuotti paljon yksityiskohtaista tietoa opettajista ja tutkijoista elektronisten kirjojen käyttäjinä. Tarkoituksena oli tuoda esille myös käyttäjien mielipiteitä. Elektroniset sanakirjat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimus osoitti, että yli puolet opettajista ja tutkijoista oli käyttänyt elektronisia kirjoja. Elektronisten kirjojen käytön määrä ja useus osoittautuivat suhteellisen mataliksi. Valtaosa käyttäjistä ilmoitti elektronisten kirjojen käyttöaktiivisuutensa pysyneen joko ennallaan tai lisääntyneen viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Puolet vastaajista piti elektronisia kirjoja merkityksettöminä tiedonlähteinä suhteessa elektronisiin lehtiin. Yli puolet vastaajista piti kuitenkin elektronisia kirjoja tärkeinä tiedonlähteinä suhteessa painettuihin kirjoihin ja painettuihin lehtiin, mutta saman kirjan elektronisesta ja painetusta versiosta he valitsisivat yleisemmin painetun teoksen. Elektronisten kirjojen suosituimmiksi käyttötarkoituksiksi osoittautuivat teoreettisen ja käsitteellisen tiedon saaminen, faktojen tarkistaminen hakuteosten tapaan, opetuksen valmistelu ja tutkimusmenetelmiä koskevan tiedon saaminen.
Tutkimus osoitti, että elektronisen kirjan lukutapa on suurimmaksi osaksi silmäilevää. Noin puolet vastaajista piti elektronisia kirjoja helposti löydettävinä. Yli puolet vastaajista piti elektronisia kirjoja helppokäyttöisinä. Käyttäjät pitivät elektronisten kirjojen suurimpina puutteina näytöltä lukemisen epämiellyttävyyttä ja selaamisen vaikeutta. Valtaosa vastaajista piti elektronisten kirjojen keskeisimpänä etuna niiden nopeaa ja helppoa saatavuutta verkon kautta. Käyttäjät toivoivat lisää tiedotusta elektronisten kirjojen tarjonnasta ja käytöstä.
Asiasanat:elektroniset kirjat, käyttäjäkysely, käyttötutkimus, opettajat, terveystieteet, tutkijat, yliopistokirjastot