Mielipaikkakäyntien yhteys elpymiseen, koettuun terveydentilaan, koettuihin terveysoireisiin ja elämäntyytyväisyyteen
MÄKINEN, SANNA (2009)
MÄKINEN, SANNA
2009
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-10-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20131
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20131
Tiivistelmä
Ympäristöpsykologiset tutkimukset osoittavat, että ihmisillä on erityisiä mielipaikkoja, joissa tapahtuu elpymistä. Mielipaikoissa viheralueet ovat yliedustettuina ja toisaalta on saatu tutkimusnäyttöä siitä, että luontoympäristön määrällä elinympäristössä on yhteyttä terveydentilaan. Tiedetään myös, että ihmiset säätelevät paikkakäyntejään oman olotilansa mukaan siten, että sairaammat henkilöt hakeutuvat useammin luontoympäristöihin. Kuitenkin on vasta vähän näyttöä siitä, että nimenomaan mielipaikkakokemukset selittäisivät ympäristön myönteistä vaikutusta terveydentilaan.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kyselyn avulla helsinkiläisten ja tamperelaisten (n=101) paikkakäyntejä viiden päivän ajalta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Kaupungin viheralueet ja terveys -tutkimusprojektissa. Kolmea tutkimusryhmää ohjeistettiin toimimaan eri tavalla paikkakäyntien suhteen viiden päivän ajan, minkä jälkeen voitiin vertailla ryhmien välisiä eroja. Tutkittiin, saako mielipaikkakäyntien määrän muutos aikaan eroja elpymisessä, koetussa terveydentilassa, koetuissa terveysoireissa ja elämäntyytyväisyydessä.
Tutkimustulokset analysoitiin luokittelemalla erilaiset paikkatyyppikuvaukset ryhmiin, ja ryhmien välisiä eroja tutkittiin varianssianalyysin ja kovarianssianalyysin avulla. Tässäkin tutkimuksessa mielipaikat olivat yleensä luontopaikkoja, joissa myös usein harrastettiin liikuntaa. Tutkimuksessa havaittiin, että mielipaikkakäyntien sääteleminen tuotti ryhmien välisiä eroja ainoastaan elpymisen osalta. Mielipaikkoja eniten käyttänyt ryhmä elpyi eniten. Koettuun terveydentilaan, koettuihin terveysoireisiin tai elämäntyytyväisyyteen mielipaikkakokemukset eivät vaikuttaneet. Voidaan siis sanoa, että mielipaikkakäynneillä on myönteinen vaikutus subjektiiviseen hyvinvointiin elpyneisyyden osalta ja elpymisen osalta hyvinvoinnin kohoaminen oli huomattavan suurta. Sen sijaan näyttäisi siltä, ettei koettu terveydentila tai elämäntyytyväisyys muutu viiden päivän aikana paikkakäyntien perusteella.
Asiasanat:mielipaikka, elpyminen, terveys, elämäntyytyväisyys
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kyselyn avulla helsinkiläisten ja tamperelaisten (n=101) paikkakäyntejä viiden päivän ajalta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Kaupungin viheralueet ja terveys -tutkimusprojektissa. Kolmea tutkimusryhmää ohjeistettiin toimimaan eri tavalla paikkakäyntien suhteen viiden päivän ajan, minkä jälkeen voitiin vertailla ryhmien välisiä eroja. Tutkittiin, saako mielipaikkakäyntien määrän muutos aikaan eroja elpymisessä, koetussa terveydentilassa, koetuissa terveysoireissa ja elämäntyytyväisyydessä.
Tutkimustulokset analysoitiin luokittelemalla erilaiset paikkatyyppikuvaukset ryhmiin, ja ryhmien välisiä eroja tutkittiin varianssianalyysin ja kovarianssianalyysin avulla. Tässäkin tutkimuksessa mielipaikat olivat yleensä luontopaikkoja, joissa myös usein harrastettiin liikuntaa. Tutkimuksessa havaittiin, että mielipaikkakäyntien sääteleminen tuotti ryhmien välisiä eroja ainoastaan elpymisen osalta. Mielipaikkoja eniten käyttänyt ryhmä elpyi eniten. Koettuun terveydentilaan, koettuihin terveysoireisiin tai elämäntyytyväisyyteen mielipaikkakokemukset eivät vaikuttaneet. Voidaan siis sanoa, että mielipaikkakäynneillä on myönteinen vaikutus subjektiiviseen hyvinvointiin elpyneisyyden osalta ja elpymisen osalta hyvinvoinnin kohoaminen oli huomattavan suurta. Sen sijaan näyttäisi siltä, ettei koettu terveydentila tai elämäntyytyväisyys muutu viiden päivän aikana paikkakäyntien perusteella.
Asiasanat:mielipaikka, elpyminen, terveys, elämäntyytyväisyys