Kyselytutkimus kirjastotoimenjohtajien tiedonhankinnasta
KOKKONEN, HANNE (2009)
KOKKONEN, HANNE
2009
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-09-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20076
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20076
Tiivistelmä
Tutkimus kuuluu ammatillisen tiedon hankinnan tutkimuksen alueelle ja sen tarkoituksena oli selvittää kirjastotoimenjohtajien tiedonhankintaa. Tiedonhankintaa ja tiedontarpeita virittävinä tekijöinä tarkasteltiin Leckien, Pettigrew'n ja Sylvainin (1996) tiedonhankinnan mallin mukaisesti työtehtäviä ja työssä ilmeneviä johtajarooleja. Tiedonhankintaan vaikuttavina tekijöinä tutkittiin lisäksi henkilön työssään tärkeinä pitämiä taitoja ja ominaisuuksia sekä työtyytyväisyyttä. Tiedonhankinnan piirteistä kiinnitettiin huomiota tiedonlähdepreferensseihin, lähteiden käytön useuteen sekä niiden soveltuvuuteen kirjastotoimenjohtajien tiedonhankinnassa. Lisäksi tutkittiin tiedonhankinnan ongelmia.
Tiedonhankinnan tutkimustulosten lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kirjastojohtamisen ammattikäytännöistä. Tärkeimpien työtehtävien selvittämisen lisäksi arvioitiin kirjastotoimenjohtajien johtajaroolien voimakkuutta ja sitä, soveltuuko Mintzbergin (1980) kehittämä johtajarooli-mallinnus kunnallisen viranhaltijan työhön.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella toukokuussa 2009. Sitä ennen tammi-helmikuussa 2009 tehtiin esitutkimus haastattelemalla kahta kirjastotoimenjohtajaa. Esitutkimuksella oli kyselylomakkeen suunnittelussa tärkeä rooli, sillä aikaisempia tutkimuksia kirjastojohtajien tiedonhankinnasta ei ole tehty. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Manner-Suomen kirjastotoimenjohtajat (N=305). Vastauksia saatiin 140 (vastausprosentti 46 %). Aineisto kerättiin verkkolomakkeella (E-lomake) ja kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Analyysissä käytettiin jakaumien, keskilukujen ja ristiintaulukointien lisäksi summamuuttujia ja korrelaatiokertoimia.
Tutkimustulokset osoittivat, että kirjastotoimenjohtajan työtehtävien painopisteet vaihtelevat kuntakokoluokkien mukaan. Voimakkaimpina erot ilmenivät pienten alle 8 000 asukkaan kuntien ja suurten yli 20 000 asukkaan kuntien kirjastotoimenjohtajien välillä. Työtehtävien erilaisista painopisteistä johtuen myös johtajaroolit ja tiedonhankinnan ongelmat olivat erilaisia pienten ja suurten kuntien kirjastotoimenjohtajilla. Tiedonlähteiden preferoinneissa ei kuitenkaan havaittu selviä eroja kunta-kokoluokkien perusteella.
Tutkimustulokset vahvistivat aiemmissa johtajien tiedonhankintatutkimuksissa tehtyjä havaintoja. Organisaation sisäiset henkilötiedonlähteet olivat kirjastotoimenjohtajien tiedonhankinnassa tärkeimpiä tiedonlähteitä. Myös elektronisilla tiedonhankinnan kanavilla ja tiedonlähteillä oli tärkeä asema kirjastotoimenjohtajien tiedonhankinnassa. Uutta tietoa tutkimuksella saatiin kirjastotoimenjohtajien roolista sekä johtajina että tiedonhankkijoina. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia tiedonhankinnan ongelmia kirjastotoimenjohtajat työssään kohtaavat.
Asiasanat:johtajat, tiedonhankinta, roolit, yleiset kirjastot, tiedonlähteet, kvantitatiivinen tutkimus, viranhaltijat, kunnat
Tiedonhankinnan tutkimustulosten lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kirjastojohtamisen ammattikäytännöistä. Tärkeimpien työtehtävien selvittämisen lisäksi arvioitiin kirjastotoimenjohtajien johtajaroolien voimakkuutta ja sitä, soveltuuko Mintzbergin (1980) kehittämä johtajarooli-mallinnus kunnallisen viranhaltijan työhön.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella toukokuussa 2009. Sitä ennen tammi-helmikuussa 2009 tehtiin esitutkimus haastattelemalla kahta kirjastotoimenjohtajaa. Esitutkimuksella oli kyselylomakkeen suunnittelussa tärkeä rooli, sillä aikaisempia tutkimuksia kirjastojohtajien tiedonhankinnasta ei ole tehty. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Manner-Suomen kirjastotoimenjohtajat (N=305). Vastauksia saatiin 140 (vastausprosentti 46 %). Aineisto kerättiin verkkolomakkeella (E-lomake) ja kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Analyysissä käytettiin jakaumien, keskilukujen ja ristiintaulukointien lisäksi summamuuttujia ja korrelaatiokertoimia.
Tutkimustulokset osoittivat, että kirjastotoimenjohtajan työtehtävien painopisteet vaihtelevat kuntakokoluokkien mukaan. Voimakkaimpina erot ilmenivät pienten alle 8 000 asukkaan kuntien ja suurten yli 20 000 asukkaan kuntien kirjastotoimenjohtajien välillä. Työtehtävien erilaisista painopisteistä johtuen myös johtajaroolit ja tiedonhankinnan ongelmat olivat erilaisia pienten ja suurten kuntien kirjastotoimenjohtajilla. Tiedonlähteiden preferoinneissa ei kuitenkaan havaittu selviä eroja kunta-kokoluokkien perusteella.
Tutkimustulokset vahvistivat aiemmissa johtajien tiedonhankintatutkimuksissa tehtyjä havaintoja. Organisaation sisäiset henkilötiedonlähteet olivat kirjastotoimenjohtajien tiedonhankinnassa tärkeimpiä tiedonlähteitä. Myös elektronisilla tiedonhankinnan kanavilla ja tiedonlähteillä oli tärkeä asema kirjastotoimenjohtajien tiedonhankinnassa. Uutta tietoa tutkimuksella saatiin kirjastotoimenjohtajien roolista sekä johtajina että tiedonhankkijoina. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia tiedonhankinnan ongelmia kirjastotoimenjohtajat työssään kohtaavat.
Asiasanat:johtajat, tiedonhankinta, roolit, yleiset kirjastot, tiedonlähteet, kvantitatiivinen tutkimus, viranhaltijat, kunnat