Kiinalaiset Amerikassa vuonna 1421 - Gavin Menziesin teorian vastaanotto tutkijoiden keskuudessa ja mediassa
RAUHAMÄKI, JUHA (2009)
RAUHAMÄKI, JUHA
2009
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19832
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19832
Tiivistelmä
Pro graduni käsittelee Gavin Menziesin teorian vastaanottoa tiedeyhteisössä ja mediassa. Menzies väittää kirjassaan 1421: Kun Kiina löysi maailman kiinalaisten purjehtineen Amerikkaan ja maailman ympäri vuosina 1421–1423. Tutkimuskysymyksiäni ovat miten Menziesin teoria otettiin vastaan, ja minkälaiseksi kritiikki muodostui? Mitä kritiikki yleisemmin kertoi näennäishistorian ja akateemisen historiankirjoituksen väleistä?
Tutkimus on luonteeltaan laadullista tutkimusta. Sille on tyypillistä induktiivinen päättely, jossa tehdään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien huomioiden perusteella. Varsinaisena tutkimusmetodina on sisällönanalyysi. Siinä keskeistä on tutkimuksen kannalta tärkeiden osioiden erittely kerätystä aineistosta. Sisällönanalyysin tarkoitus on luoda sanallinen ja selkeä kokonaisuus hajanaisesta aineistosta.
Pro gradussa on käytetty runsaasti erilaisia lähteitä. Sanoma- ja aikakauslehtien ja tieteellisten artikkeleiden lisäksi lähdemateriaalina toimivat normaalit kirjeet, kirjat, sähköpostit, televisio- ja radio-ohjelmat ja DVD-julkaisut. Vaihtelevalla lähdemateriaalilla saa laajemman kuvan tutkittavasta ilmiöstä.
Menziesin teoriaa käsiteltiin mediassa pääosin kielteisesti. Ainoastaan muutamassa lehdessä teoriasta kirjoitettiin myönteisesti. Lehtien kielteiseen asenteeseen vaikutti se, että toisinaan toimittajat olivat kysyneet asiantuntijoiden mielipidettä Menziesin teoriaan, ja näin myös näiden näkemykset ilmenivät sanomalehdistä. Tutkijoiden keskuudessa Menziesin teoriaa ei hyväksytty sen takia, että sitä ei ollut tehty kriittisesti vaan muun muassa lähteitä valikoiden.
Tutkijoiden ja Menziesin yhteentörmäys johtui tiedollisten käsitysten eroavaisuuksista. Tutkimukseni mukaan Menzies pyrki tietoisesti haastamaan historioitsijoiden vakiintuneen käsityksen kiinalaisten löytöretkistä, jotta saisi mahdollisimman paljon huomiota kirjalleen, ja se edistäisi kirjan myyntiä.
Tutkimuksessa ilmeni, että jotkut yksittäiset tutkijat kokivat Menziesin teorian vastustamisen tärkeäksi tehtäväksi. He pyrkivät vaikuttamaan siihen, ettei suuri yleisö ottaisi Menziesin teoriaa todesta. Tämä osaltaan kertoi tutkijoiden kantavan huolta ihmisten historiakuvasta.
1421-teoria on vaihtoehtoinen tapa selittää menneisyyttä. Se luokitellaan samaan luokkaan kuin tarinat kadonneesta Atlantiksesta, Graalin maljasta, ajatuksenluvusta, muinaisista avaruusolennoista vaikuttamassa ihmisen evoluutioon ja kreationismi vain 6000 vuotta vanhoine maailmoineen.
Asiasanat:vastaanotto, Gavin Menzies, löytöretket, pseudohistoria, näennäishistoria
Tutkimus on luonteeltaan laadullista tutkimusta. Sille on tyypillistä induktiivinen päättely, jossa tehdään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien huomioiden perusteella. Varsinaisena tutkimusmetodina on sisällönanalyysi. Siinä keskeistä on tutkimuksen kannalta tärkeiden osioiden erittely kerätystä aineistosta. Sisällönanalyysin tarkoitus on luoda sanallinen ja selkeä kokonaisuus hajanaisesta aineistosta.
Pro gradussa on käytetty runsaasti erilaisia lähteitä. Sanoma- ja aikakauslehtien ja tieteellisten artikkeleiden lisäksi lähdemateriaalina toimivat normaalit kirjeet, kirjat, sähköpostit, televisio- ja radio-ohjelmat ja DVD-julkaisut. Vaihtelevalla lähdemateriaalilla saa laajemman kuvan tutkittavasta ilmiöstä.
Menziesin teoriaa käsiteltiin mediassa pääosin kielteisesti. Ainoastaan muutamassa lehdessä teoriasta kirjoitettiin myönteisesti. Lehtien kielteiseen asenteeseen vaikutti se, että toisinaan toimittajat olivat kysyneet asiantuntijoiden mielipidettä Menziesin teoriaan, ja näin myös näiden näkemykset ilmenivät sanomalehdistä. Tutkijoiden keskuudessa Menziesin teoriaa ei hyväksytty sen takia, että sitä ei ollut tehty kriittisesti vaan muun muassa lähteitä valikoiden.
Tutkijoiden ja Menziesin yhteentörmäys johtui tiedollisten käsitysten eroavaisuuksista. Tutkimukseni mukaan Menzies pyrki tietoisesti haastamaan historioitsijoiden vakiintuneen käsityksen kiinalaisten löytöretkistä, jotta saisi mahdollisimman paljon huomiota kirjalleen, ja se edistäisi kirjan myyntiä.
Tutkimuksessa ilmeni, että jotkut yksittäiset tutkijat kokivat Menziesin teorian vastustamisen tärkeäksi tehtäväksi. He pyrkivät vaikuttamaan siihen, ettei suuri yleisö ottaisi Menziesin teoriaa todesta. Tämä osaltaan kertoi tutkijoiden kantavan huolta ihmisten historiakuvasta.
1421-teoria on vaihtoehtoinen tapa selittää menneisyyttä. Se luokitellaan samaan luokkaan kuin tarinat kadonneesta Atlantiksesta, Graalin maljasta, ajatuksenluvusta, muinaisista avaruusolennoista vaikuttamassa ihmisen evoluutioon ja kreationismi vain 6000 vuotta vanhoine maailmoineen.
Asiasanat:vastaanotto, Gavin Menzies, löytöretket, pseudohistoria, näennäishistoria