Den svenska kulturen presenterad i läroboksserien Premiär
LEHTINEN, NIINA (2009)
LEHTINEN, NIINA
2009
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19824
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19824
Tiivistelmä
Tutkielmassani pyrin selvittämään, millaisen kuvan oppilas saa Ruotsin kulttuurista ruotsin kielen oppikirjojen kautta. Materiaalina tutkielmassa käytetään suomalaisissa yläkouluissa käytössä olevaa Premiär-kirjasarjaa. Koska kirjasarja on yksi uusimmista ruotsin kielen kirjasarjoista, kertoo se hyvin juuri tämän päivän tilanteesta.
Kulttuuri käsitteenä on hyvin monimerkityksinen ja voidaan siis ymmärtää monella eri tavalla. Tutkielman aluksi pyrinkin kartoittamaan käsitteen eri merkityksiä mahdollisimman monipuolisesti, jotta itse oppikirjoja tutkiessa on mahdollista ottaa huomioon kaikki mahdolliset kulttuuriin kuuluvat ilmiöt. Käsittelen myös pohjoismaisen ja ruotsalaisen kulttuurin sisältöjä sekä kulttuurin yhteyksiä kielen opettamiseen.
Tutkielmassa otetaan huomioon sekä implisiittinen että eksplisiittinen informaatio liittyen Ruotsin kulttuuriin. Tietoa voi löytyä sekä oppikirjan tekstistä että kuvista. Olen luonut kulttuurin eri osa-alueista kategoriamallin, johonka kuuluvat seuraavat aihealueet: väestö, yhteiskunta, maantiede, taide, perinteet, urheilu, elämänkatsomus, elinkeinoelämä, tekniikka, historia sekä yhteiskunnan negatiiviset ilmiöt. Oppikirjoista pyritään siis keräämään kaikki näihin aihealueisiin liittyvä tieto.Tutkielma on kvalitatiivinen ja deskriptiivinen, eli pyrkii kuvailemaan oppikirjojen välittämää kulttuurikuvaa.
Yksi tutkimusaihe oli pyrkiä selvittämään, mitä aiheita oppikirjoissa käsitellään enemmän ja mitä vähemmän tai ei ollenkaan. Voitiin todeta, että oppikirjoissa ei käsitellä juuri lainkaan muita kulttuureja ja muiden kulttuurien edustajia osana ruotsalaista yhteiskuntaa. Myöskään historiaan liittyviä ja negatiivisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ei käsitellä paljon. Sen sijaan ruotsalaista popmusiikkia, Tukholmaa kaupunkina ja kansainvälistä yhteistyötä käsitellään useammassakin tekstissä. Myös teknologian merkitystä informaation lähteenä ja ihmisten välisen kanssakäymisen välineenä korostetaan. Kulttuuri tässä työssä käsitetään hyvin laajasti ja tämä näkyy analyysivälineenä käytetyssä kategoriamallissa. Koska oppikirjoista löytyy tietoa jokaisesta kategoriamallin osa-alueesta, voidaan todeta, että Premiär-kirjasarjassa käsitellään Ruotsin kulttuuria suhteellisen laajasti ja monipuolisesti.
Tutkielma sisältää myös osion, jossa tarkastellaan kulttuuri-informaation jakautumista yksittäisen oppikirjan eri osien välillä, eli teksteissä, inforuuduissa ja musiikkikappaleissa. Lopputuloksena voitiin todeta, että eniten kulttuuritietoa löytyy inforuuduista.
Kulttuuri käsitteenä on hyvin monimerkityksinen ja voidaan siis ymmärtää monella eri tavalla. Tutkielman aluksi pyrinkin kartoittamaan käsitteen eri merkityksiä mahdollisimman monipuolisesti, jotta itse oppikirjoja tutkiessa on mahdollista ottaa huomioon kaikki mahdolliset kulttuuriin kuuluvat ilmiöt. Käsittelen myös pohjoismaisen ja ruotsalaisen kulttuurin sisältöjä sekä kulttuurin yhteyksiä kielen opettamiseen.
Tutkielmassa otetaan huomioon sekä implisiittinen että eksplisiittinen informaatio liittyen Ruotsin kulttuuriin. Tietoa voi löytyä sekä oppikirjan tekstistä että kuvista. Olen luonut kulttuurin eri osa-alueista kategoriamallin, johonka kuuluvat seuraavat aihealueet: väestö, yhteiskunta, maantiede, taide, perinteet, urheilu, elämänkatsomus, elinkeinoelämä, tekniikka, historia sekä yhteiskunnan negatiiviset ilmiöt. Oppikirjoista pyritään siis keräämään kaikki näihin aihealueisiin liittyvä tieto.Tutkielma on kvalitatiivinen ja deskriptiivinen, eli pyrkii kuvailemaan oppikirjojen välittämää kulttuurikuvaa.
Yksi tutkimusaihe oli pyrkiä selvittämään, mitä aiheita oppikirjoissa käsitellään enemmän ja mitä vähemmän tai ei ollenkaan. Voitiin todeta, että oppikirjoissa ei käsitellä juuri lainkaan muita kulttuureja ja muiden kulttuurien edustajia osana ruotsalaista yhteiskuntaa. Myöskään historiaan liittyviä ja negatiivisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ei käsitellä paljon. Sen sijaan ruotsalaista popmusiikkia, Tukholmaa kaupunkina ja kansainvälistä yhteistyötä käsitellään useammassakin tekstissä. Myös teknologian merkitystä informaation lähteenä ja ihmisten välisen kanssakäymisen välineenä korostetaan. Kulttuuri tässä työssä käsitetään hyvin laajasti ja tämä näkyy analyysivälineenä käytetyssä kategoriamallissa. Koska oppikirjoista löytyy tietoa jokaisesta kategoriamallin osa-alueesta, voidaan todeta, että Premiär-kirjasarjassa käsitellään Ruotsin kulttuuria suhteellisen laajasti ja monipuolisesti.
Tutkielma sisältää myös osion, jossa tarkastellaan kulttuuri-informaation jakautumista yksittäisen oppikirjan eri osien välillä, eli teksteissä, inforuuduissa ja musiikkikappaleissa. Lopputuloksena voitiin todeta, että eniten kulttuuritietoa löytyy inforuuduista.