SAMANMUNAISET KAKSOSET. Aamulehden Sunnuntain ulkoasudiskurssit journalistien puheessa.
HÖLSÖMÄKI, HEIDI (2009)
HÖLSÖMÄKI, HEIDI
2009
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19768
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19768
Tiivistelmä
Kulttuuri kuvallistuu ja visuaalisuuden merkitys on korostunut koko ajan enemmän myös sanomalehdissä. Visuaalisuus on liitetty joskus sisällön keventymiseen, mutta mistä kaikesta sanomalehden ulkoasun korostuminen lopulta kertoo? Tätä lähdin selvittämään haastattelemalla Aamulehden sunnuntaiuudistuksen suunnittelijoita ja toteuttajia.
Pro gradu -tutkielmani aineistona ovat viiden toimittajan teemahaastattelut. Keskustelimme Aamulehden vuonna 2006 uudistuneen kaksiosaisen Sunnuntain, Asioiden ja Ihmisten, ulkoasusta ja syntyprosessista. Analyysimetodina käytän diskurssianalyysia. Tutkin, mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan sanomalehden ja sen liitteen ulkoasusta. Tutkimuskysymykseni on: Millaisia merkityksiä journalistit antavat sanomalehden ulkoasulle?
Ulkoasu merkityksellistyy aineistossani kolmeksi päädiskurssiksi. Ensinnäkin ulkoasu ja sen tuottaminen ovat oma erityinen kompetenssin alueensa, professionsa. Ulkoasu sisältyy sekä visualistien että kirjoittavien toimittajien kompetenssiin yhteistyön ja neuvottelun alueena.
Toiseksi Asioille ja Ihmisille luodaan ulkoasupuheella erilaiset identiteetit. Sunnuntain osilla on erilaiset sisällöt ja journalistinen käsittelytapansa, ja ulkoasu on osa tätä kokonaisuutta. Samalla osien ulkoasut määrittävät tilat erilaatuisille sisällöille: klassiselle laatujournalismille ja kevyemmälle ihmislähtöiselle aineistolle. Asiat ja Ihmiset rakentavat nimenomaan visuaalisin keinoin radikaalisti erilaiset paikat - visuaaliset järjestykset - jotka heijastavat erilaisia normeja ja arvoja.
Kolmanneksi ulkoasupuhe kytkeytyy tiiviisti ulkoasun tuoteluonteeseen, markkinadiskurssiin. Yksi identiteettipuheen keskeinen tehtävä aineistossani on luoda kaksi erilaista tuotetta. Lehden tavoitteena on tarjota tehokkaan tuotannon avulla jokaiselle lukijaryhmälle jotain. Oman levikkialueen lukijoita pyritään palvelemaan ja sitouttamaan tilaajiksi etenkin Ihmisten läheisyyttä korostavassa puheessa. Esimerkiksi Ihmisten kuvapainotteisten Yhdessä-juttujen ja siihen rinnastuvien Meidän kesken -ilmoitusten ensisijainen tehtävä on markkinadiskurssissa lukijan sitouttaminen.
Puhetavat kietoutuivat toisiinsa siten, että markkinapuhe läpäisee voimakkaasti kaikki diskurssit. Vaimeampana puheena on havaittavissa journalismiin ja taiteeseen liittyviä merkityksiä.
Mielestäni jatkossa kannattaa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota sanomalehden ulkoasun - typografian ja taiton - mahdollisuuksiin ja merkityksiin. Muodostavathan kuvallinen ja sanallinen kerronta merkityskokonaisuuksia, joiden osat vaikuttavat väistämättä toisiinsa. Esimerkiksi Asioiden ja Ihmisten taittojen tai kuvavalintojen analysointi antaisivat tietoa toteutuneista visuaalisista järjestyksistä. Visuaalisen kerronnan ja analyysin kehittäminen ovat yhteisiä tavoitteita niin kouluttajille, journalisteille, kustantajille kuin tutkijoillekin.
Asiasanat:Visuaalinen journalismi, ulkoasu, sanomalehti, liite, markkinat
Pro gradu -tutkielmani aineistona ovat viiden toimittajan teemahaastattelut. Keskustelimme Aamulehden vuonna 2006 uudistuneen kaksiosaisen Sunnuntain, Asioiden ja Ihmisten, ulkoasusta ja syntyprosessista. Analyysimetodina käytän diskurssianalyysia. Tutkin, mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan sanomalehden ja sen liitteen ulkoasusta. Tutkimuskysymykseni on: Millaisia merkityksiä journalistit antavat sanomalehden ulkoasulle?
Ulkoasu merkityksellistyy aineistossani kolmeksi päädiskurssiksi. Ensinnäkin ulkoasu ja sen tuottaminen ovat oma erityinen kompetenssin alueensa, professionsa. Ulkoasu sisältyy sekä visualistien että kirjoittavien toimittajien kompetenssiin yhteistyön ja neuvottelun alueena.
Toiseksi Asioille ja Ihmisille luodaan ulkoasupuheella erilaiset identiteetit. Sunnuntain osilla on erilaiset sisällöt ja journalistinen käsittelytapansa, ja ulkoasu on osa tätä kokonaisuutta. Samalla osien ulkoasut määrittävät tilat erilaatuisille sisällöille: klassiselle laatujournalismille ja kevyemmälle ihmislähtöiselle aineistolle. Asiat ja Ihmiset rakentavat nimenomaan visuaalisin keinoin radikaalisti erilaiset paikat - visuaaliset järjestykset - jotka heijastavat erilaisia normeja ja arvoja.
Kolmanneksi ulkoasupuhe kytkeytyy tiiviisti ulkoasun tuoteluonteeseen, markkinadiskurssiin. Yksi identiteettipuheen keskeinen tehtävä aineistossani on luoda kaksi erilaista tuotetta. Lehden tavoitteena on tarjota tehokkaan tuotannon avulla jokaiselle lukijaryhmälle jotain. Oman levikkialueen lukijoita pyritään palvelemaan ja sitouttamaan tilaajiksi etenkin Ihmisten läheisyyttä korostavassa puheessa. Esimerkiksi Ihmisten kuvapainotteisten Yhdessä-juttujen ja siihen rinnastuvien Meidän kesken -ilmoitusten ensisijainen tehtävä on markkinadiskurssissa lukijan sitouttaminen.
Puhetavat kietoutuivat toisiinsa siten, että markkinapuhe läpäisee voimakkaasti kaikki diskurssit. Vaimeampana puheena on havaittavissa journalismiin ja taiteeseen liittyviä merkityksiä.
Mielestäni jatkossa kannattaa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota sanomalehden ulkoasun - typografian ja taiton - mahdollisuuksiin ja merkityksiin. Muodostavathan kuvallinen ja sanallinen kerronta merkityskokonaisuuksia, joiden osat vaikuttavat väistämättä toisiinsa. Esimerkiksi Asioiden ja Ihmisten taittojen tai kuvavalintojen analysointi antaisivat tietoa toteutuneista visuaalisista järjestyksistä. Visuaalisen kerronnan ja analyysin kehittäminen ovat yhteisiä tavoitteita niin kouluttajille, journalisteille, kustantajille kuin tutkijoillekin.
Asiasanat:Visuaalinen journalismi, ulkoasu, sanomalehti, liite, markkinat