Hankittiinko sitä mitä asiakkaat halusivat? Arviointi Vantaan kaupunginkirjaston aikuisten kertomakirjallisuuden hankinnan onnistumisesta analysoimalla tarjonnan, hankinnan ja lainauksen tilastoja vv. 2005-2006
RANTALA, ANNA-MARI (2009)
RANTALA, ANNA-MARI
2009
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-01-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19517
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19517
Tiivistelmä
Kaunokirjallisuuskokoelmat ovat olennainen osa yleisten kirjastojen kokoelmia. Kaunokirjallisuuden luokista erityisesti kertomakirjallisuuden valinta on herättänyt keskustelua vuosikymmenten kuluessa. Valitaanko kirjastoihin kaunokirjallisuutta asiakkaiden toiveiden, oletetun käytön vai aineiston valitsijoiden kriteerien mukaisesti? Kokoelman arvioinnilla pyritään saamaan selville, kuinka hyvä kokoelma on. Kirjastoilla on myös lakisääteinen velvollisuus arvioida toimintaansa ja palvelujaan. Uusin aineisto on kirjastojen käytetyintä aineistoa, joten hankinnan arviointi on oleellinen osa kokoelmien arviointia.
Tässä tutkimuksessa arvioitiin Vantaan kaupunginkirjaston kertomakirjallisuuden hankinnan onnistumista asiakasnäkökulmasta. Hankinnan onnistumisen kriteereinä käytettiin hankinnan kattavuutta, riittävyyttä, saatavuutta, käyttöä ja tasapainoa suhteessa lainaukseen. Tutkimuksen viitekehyksessä käsiteltiin kaunokirjallisuuden asemaa kirjastojen kokoelmissa, yleisten kirjastojen kokoelmien arviointiin soveltuvia menetelmiä ja esiteltiin Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmia koskevia tilastotietoja. Hankinnan arvioinnin mahdollistamiseksi kerättiin laajasti tietoa kirjastoon hankituista nimekkeistä ja hankkimatta jääneistä nimekkeistä ja näiden nimekkeiden lainaustiedot ja laskettiin kiertotiedot.
Tutkimuksessa hyödynnettiin ns. listamenetelmää, jota voi nimittää myös verifiointitutkimukseksi. Tutkimuksen vertailulista kerättiin eri lähteistä vuosina 2005 ja 2006 ilmestyneistä suomenkielisen kertomakirjallisuuden nimekkeistä ja jaettiin kymmeneen kategoriaan. Kategoriajako perustui pääasiassa kirjallisuuden genreihin ja kirjastojen käytössä oleviin hyllyluokkiin. Kategoriat olivat eräkertomukset, fantasia, huumorikirjat, jännityskirjat, klassikot, novellit, romantiikka, sotaromaanit tieteiskirjallisuus ja yleinen kaunokirjallisuus. Hankintatiedot kerättiin kaikista hankituista nimekkeistä ja lainaustiedot ositetulla otannalla valituista nimekkeistä. Tutkimuksessa tulosten analysoinnissa käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelman eri ominaisuuksia. Tulokset esitettiin erilaisina jakaumina ja keskilukujen avulla.
Tutkimuksen keskeisiä tuloksia oli, että Vantaan kaupunginkirjastoon oli hankittu lähes 90 % vertailulistan nimekkeistä, tosin useimmat vain yhtenä niteenä. Heikoin kattavuus oli huumorikirjoilla. Eniten hankkimatta oli jäänyt kotimaisen kirjailijan kirjoittama, pienen kustantajan julkaisema pokkari. Hankitut nimekkeet olivat olleet kovassa käytössä, minkä osoittivat varsin korkeat kiertoluvut. Romantiikkaa ja jännityskirjoja ei ollut hankittu riittävästi niiden käyttöön nähden. Yleistä kaunokirjallisuutta oli hankittu enemmän kuin sitä oli lainattu.
Asiasanat: kertomakirjallisuus, kaunokirjallisuus, kokoelmat, arviointi, yleiset kirjastot, Vantaa
Tässä tutkimuksessa arvioitiin Vantaan kaupunginkirjaston kertomakirjallisuuden hankinnan onnistumista asiakasnäkökulmasta. Hankinnan onnistumisen kriteereinä käytettiin hankinnan kattavuutta, riittävyyttä, saatavuutta, käyttöä ja tasapainoa suhteessa lainaukseen. Tutkimuksen viitekehyksessä käsiteltiin kaunokirjallisuuden asemaa kirjastojen kokoelmissa, yleisten kirjastojen kokoelmien arviointiin soveltuvia menetelmiä ja esiteltiin Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmia koskevia tilastotietoja. Hankinnan arvioinnin mahdollistamiseksi kerättiin laajasti tietoa kirjastoon hankituista nimekkeistä ja hankkimatta jääneistä nimekkeistä ja näiden nimekkeiden lainaustiedot ja laskettiin kiertotiedot.
Tutkimuksessa hyödynnettiin ns. listamenetelmää, jota voi nimittää myös verifiointitutkimukseksi. Tutkimuksen vertailulista kerättiin eri lähteistä vuosina 2005 ja 2006 ilmestyneistä suomenkielisen kertomakirjallisuuden nimekkeistä ja jaettiin kymmeneen kategoriaan. Kategoriajako perustui pääasiassa kirjallisuuden genreihin ja kirjastojen käytössä oleviin hyllyluokkiin. Kategoriat olivat eräkertomukset, fantasia, huumorikirjat, jännityskirjat, klassikot, novellit, romantiikka, sotaromaanit tieteiskirjallisuus ja yleinen kaunokirjallisuus. Hankintatiedot kerättiin kaikista hankituista nimekkeistä ja lainaustiedot ositetulla otannalla valituista nimekkeistä. Tutkimuksessa tulosten analysoinnissa käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelman eri ominaisuuksia. Tulokset esitettiin erilaisina jakaumina ja keskilukujen avulla.
Tutkimuksen keskeisiä tuloksia oli, että Vantaan kaupunginkirjastoon oli hankittu lähes 90 % vertailulistan nimekkeistä, tosin useimmat vain yhtenä niteenä. Heikoin kattavuus oli huumorikirjoilla. Eniten hankkimatta oli jäänyt kotimaisen kirjailijan kirjoittama, pienen kustantajan julkaisema pokkari. Hankitut nimekkeet olivat olleet kovassa käytössä, minkä osoittivat varsin korkeat kiertoluvut. Romantiikkaa ja jännityskirjoja ei ollut hankittu riittävästi niiden käyttöön nähden. Yleistä kaunokirjallisuutta oli hankittu enemmän kuin sitä oli lainattu.
Asiasanat: kertomakirjallisuus, kaunokirjallisuus, kokoelmat, arviointi, yleiset kirjastot, Vantaa