Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa
LEHTOMÄKI, TAINA (2008)
LEHTOMÄKI, TAINA
2008
Suomen kieli/LANCE - Finnish
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19503
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19503
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani Helsingin kaupungin yhdistyneen kotihoidon hoitokertomuksissa käytettyjä lyhenteitä. Hoitokertomus on hoitohenkilökunnan laatima virallinen potilasasiakirja, josta käy ilmi potilaan hoidon suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi.
Aineistossani lyhentäminen on hyvin runsasta, sillä noin 12 prosenttia sanoista on lyhennettyjä. Mielenkiintoni kohteena on erityisesti lyhenteiden muodostus, variaatio, vakiintuneisuus ja käyttö. Aineiston analyysin tueksi käyn läpi kielenhuollon oppaiden ohjeita lyhenteiden muodostuksesta ja käytöstä. Lyhenteet on tutkimuksessani jaoteltu seitsemään luokkaan, joita ovat kotihoidossa tavalliset lyhenteet, kielessä tavalliset lyhenteet, lääketieteelliset lyhenteet, satunnaisesti lyhennetyt sanat, henkilöihin viittaavat lyhenteet, ihmiskehoa ja sen asentoja kuvaavat lyhenteet sekä lokaatioihin viittaavat lyhenteet. Lääketieteelliset lyhenteet ja kielessä tavalliset lyhenteet ovat vakiintuneita. Myös muista luokista löytyy joitakin vakiintuneita lyhenteitä.
Lopusta lyhentäminen on vallitsevaa satunnaisesti lyhennetyissä sanoissa. Kielessä tavallisissa lyhenteissä puolestaan on eniten koostelyhenteitä. Sanan lyhentäminen sisältä ja lyhennesanojen muodostaminen on selvästi marginaalisempaa. Variaatiota lyhenteisiin aiheuttaa esimerkiksi isojen ja pienten kirjainten käyttö (wc ja WC), pisteen käyttö (as. ja as) ja pisteen paikka (Lj. ja L.j). Pisteen lisäksi lyhentämisen merkkinä käytetään myös pilkkua (as,) puolipistettä (klo;), kaksoispistettä (klo:) ja yhdysmerkkiä (Vs-).
Lyhenteitä on muodostettu lähes kaikkien sanaluokkien sanoista. Lyhentämätön muoto valitaan yleensä silloin, kun sanaa täytyy taivuttaa. Valintaan lyhennetyn ja lyhentämättömän muodon välillä vaikuttaa myös malli ja konventio. Esimerkiksi verensokeriarvoa ja verenpainetta on totuttu ilmaisemaan merkinomaisilla lyhenteillä VS ja RR. Hoitajien kesken lyhenteiden käyttö jakautuu epätasaisesti. Koulutustausta näyttää aineiston mukaan vaikuttavan jonkin verran siihen, miten paljon lyhenteitä käytetään.
Kotihoidossa yleiskieli ei välttämättä riitä kuvaamaan suoritettuja hoitotoimenpiteitä, joten tarvitaan myös ammattikieltä ja sen täsmällisiä termejä. Usein kirjoittaja kuitenkin käyttää esimerkiksi lyhennettä p.o. ('suun kautta') tottumuksesta, miettimättä onko se todella tarpeellinen. Merkinomainen lyhenne voikin nopeuttaa lukemista, mikäli se on tuttu. Vieras lyhenne taas saattaa jättää koko tekstin merkityksen epäselväksi.
Asiasanat: lyhenteet, lyhenteiden muodostus, lyhenteiden käyttö, ammattikieli, ymmärrettävyys, luettavuus, kotihoito, tekstintutkimus
Aineistossani lyhentäminen on hyvin runsasta, sillä noin 12 prosenttia sanoista on lyhennettyjä. Mielenkiintoni kohteena on erityisesti lyhenteiden muodostus, variaatio, vakiintuneisuus ja käyttö. Aineiston analyysin tueksi käyn läpi kielenhuollon oppaiden ohjeita lyhenteiden muodostuksesta ja käytöstä. Lyhenteet on tutkimuksessani jaoteltu seitsemään luokkaan, joita ovat kotihoidossa tavalliset lyhenteet, kielessä tavalliset lyhenteet, lääketieteelliset lyhenteet, satunnaisesti lyhennetyt sanat, henkilöihin viittaavat lyhenteet, ihmiskehoa ja sen asentoja kuvaavat lyhenteet sekä lokaatioihin viittaavat lyhenteet. Lääketieteelliset lyhenteet ja kielessä tavalliset lyhenteet ovat vakiintuneita. Myös muista luokista löytyy joitakin vakiintuneita lyhenteitä.
Lopusta lyhentäminen on vallitsevaa satunnaisesti lyhennetyissä sanoissa. Kielessä tavallisissa lyhenteissä puolestaan on eniten koostelyhenteitä. Sanan lyhentäminen sisältä ja lyhennesanojen muodostaminen on selvästi marginaalisempaa. Variaatiota lyhenteisiin aiheuttaa esimerkiksi isojen ja pienten kirjainten käyttö (wc ja WC), pisteen käyttö (as. ja as) ja pisteen paikka (Lj. ja L.j). Pisteen lisäksi lyhentämisen merkkinä käytetään myös pilkkua (as,) puolipistettä (klo;), kaksoispistettä (klo:) ja yhdysmerkkiä (Vs-).
Lyhenteitä on muodostettu lähes kaikkien sanaluokkien sanoista. Lyhentämätön muoto valitaan yleensä silloin, kun sanaa täytyy taivuttaa. Valintaan lyhennetyn ja lyhentämättömän muodon välillä vaikuttaa myös malli ja konventio. Esimerkiksi verensokeriarvoa ja verenpainetta on totuttu ilmaisemaan merkinomaisilla lyhenteillä VS ja RR. Hoitajien kesken lyhenteiden käyttö jakautuu epätasaisesti. Koulutustausta näyttää aineiston mukaan vaikuttavan jonkin verran siihen, miten paljon lyhenteitä käytetään.
Kotihoidossa yleiskieli ei välttämättä riitä kuvaamaan suoritettuja hoitotoimenpiteitä, joten tarvitaan myös ammattikieltä ja sen täsmällisiä termejä. Usein kirjoittaja kuitenkin käyttää esimerkiksi lyhennettä p.o. ('suun kautta') tottumuksesta, miettimättä onko se todella tarpeellinen. Merkinomainen lyhenne voikin nopeuttaa lukemista, mikäli se on tuttu. Vieras lyhenne taas saattaa jättää koko tekstin merkityksen epäselväksi.
Asiasanat: lyhenteet, lyhenteiden muodostus, lyhenteiden käyttö, ammattikieli, ymmärrettävyys, luettavuus, kotihoito, tekstintutkimus