Kahdeksan kuningasta. Kuvitetun lastenrunon kääntäminen – esimerkkinä ”Old King Cole”
YLINEN, SALLA (2008)
YLINEN, SALLA
2008
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19223
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19223
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään kuvitetun lastenlyriikan kääntämistä ja kuvan vaikutusta käännöksiin. Aluksi esille tuodaan runouden kääntämiseen liittyviä seikkoja, kuten tekstin tulkinnan vaikutus sekä lyriikan kielen erityispiirteiden mukanaan tuomat haasteet. Kuva tuo kääntämiseen taas uuden huomioon otettavan tekijän. Tutkielmassa tarkastellaan tällaiseen monitahoiseen käännösprosessiin liittyviä seikkoja.
Kuvituksen mukana teokseen liittyy uusi ääni, uuden tekijän tausta ja tilanne. Sanallisen alkutekstin kirjoittajan valintojen lisäksi alkutekstikokonaisuudessa näkyvät kuvittajankin valinnat ja ratkaisut. Kääntäjä saa kuvasta toisaalta apua työhönsä visuaalisten vihjeiden muodossa, mutta toisaalta kuva rajoittaa kääntäjän vapautta tehdä omia ratkaisujaan. Tutkielman yhtenä tavoitteena on selvittää, miten kuvan ja sanallisen tekstin kokonaisuus toimii ja millaisissa tilanteissa se ei toimi toivotulla tavalla. Kuva kertoo sanallista tekstiä enemmän yksityiskohdista näyttämällä esimerkiksi muotoja ja värejä. Joskus kuva ja sana voivat olla ristiriidassa keskenään, mikä vaikeuttaa tekstin lukemista ja ymmärtämistä.
Tutkielman analyysiosan aineistona on englantilaiseen lastenkamarirunouteen kuuluva runo ”Old King Cole” sekä runon suomennokset kuvineen seitsemästä eri teoksesta. Kaikissa seitsemässä teoksessa on tyyliltään ja tunnelmaltaan hyvin erilainen kuvitus. Analysoitavana on neljän eri suomentajan käännökset runosta. Aineistosta tarkastellaan alkutekstin ja kunkin käännöstekstin kielellisiä piirteitä sekä kääntäjien valintoja. Jokaista kuvaa analysoidaan erikseen ja myös kuvien suhdetta niiden rinnalla esiintyviin runokäännöksiin pohditaan.
Aineistosta käy ilmi, että lyhyestäkin alkutekstistä syntyy hyvin erilaisia käännöksiä ja kuvituksia. Kaikki aineistona olevat kuvat täydentävät rinnallaan esiintyvää runoa näyttämällä yksityiskohtia sekä erityisesti runon henkilöiden ulkoasun. Toisaalta kaikkien runojen ja kuvien välillä on havaittavissa ristiriitaa. Suurimmat ristiriitaisuudet näyttävät aiheutuvan siitä, että vanhan käännöksen rinnalle on asetettu uusi kuvitus huolehtimatta siitä, että sana ja kuva kertovat samaa tarinaa. Analyysissa nousee selvästi esiin kuvan vaikutus kääntämiseen. Esimerkkejä löytyy siitä, miten kääntäjä sovittaa sanavalintansa yhteensopivaksi kuvan kanssa konfliktin välttämiseksi, sekä siitä, miten kuva haittaa lukemista ristiriitaisuuksilla.
Avainsanat: lyriikan kääntäminen, kuvittaminen, kuvan ja sanan suhde, kuvakirja
Kuvituksen mukana teokseen liittyy uusi ääni, uuden tekijän tausta ja tilanne. Sanallisen alkutekstin kirjoittajan valintojen lisäksi alkutekstikokonaisuudessa näkyvät kuvittajankin valinnat ja ratkaisut. Kääntäjä saa kuvasta toisaalta apua työhönsä visuaalisten vihjeiden muodossa, mutta toisaalta kuva rajoittaa kääntäjän vapautta tehdä omia ratkaisujaan. Tutkielman yhtenä tavoitteena on selvittää, miten kuvan ja sanallisen tekstin kokonaisuus toimii ja millaisissa tilanteissa se ei toimi toivotulla tavalla. Kuva kertoo sanallista tekstiä enemmän yksityiskohdista näyttämällä esimerkiksi muotoja ja värejä. Joskus kuva ja sana voivat olla ristiriidassa keskenään, mikä vaikeuttaa tekstin lukemista ja ymmärtämistä.
Tutkielman analyysiosan aineistona on englantilaiseen lastenkamarirunouteen kuuluva runo ”Old King Cole” sekä runon suomennokset kuvineen seitsemästä eri teoksesta. Kaikissa seitsemässä teoksessa on tyyliltään ja tunnelmaltaan hyvin erilainen kuvitus. Analysoitavana on neljän eri suomentajan käännökset runosta. Aineistosta tarkastellaan alkutekstin ja kunkin käännöstekstin kielellisiä piirteitä sekä kääntäjien valintoja. Jokaista kuvaa analysoidaan erikseen ja myös kuvien suhdetta niiden rinnalla esiintyviin runokäännöksiin pohditaan.
Aineistosta käy ilmi, että lyhyestäkin alkutekstistä syntyy hyvin erilaisia käännöksiä ja kuvituksia. Kaikki aineistona olevat kuvat täydentävät rinnallaan esiintyvää runoa näyttämällä yksityiskohtia sekä erityisesti runon henkilöiden ulkoasun. Toisaalta kaikkien runojen ja kuvien välillä on havaittavissa ristiriitaa. Suurimmat ristiriitaisuudet näyttävät aiheutuvan siitä, että vanhan käännöksen rinnalle on asetettu uusi kuvitus huolehtimatta siitä, että sana ja kuva kertovat samaa tarinaa. Analyysissa nousee selvästi esiin kuvan vaikutus kääntämiseen. Esimerkkejä löytyy siitä, miten kääntäjä sovittaa sanavalintansa yhteensopivaksi kuvan kanssa konfliktin välttämiseksi, sekä siitä, miten kuva haittaa lukemista ristiriitaisuuksilla.
Avainsanat: lyriikan kääntäminen, kuvittaminen, kuvan ja sanan suhde, kuvakirja