Näkymättömiksi kasvaneet – Koulukiusaamisen merkityksiä kiusattujen elämässä
TERÄVÄINEN, SUVI (2008)
TERÄVÄINEN, SUVI
2008
Opettajan pedagogiset opinnot - Subject Teacher's Pedagogical Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19211
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19211
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani, miten yläkouluaikanaan kiusaamisen kohteeksi joutuneet nuoret aikuiset konstruoivat elämänsä. Tutkimukseni noudattaa laadullista tutkimusta, ja sen taustalla vaikuttaa narratiivinen filosofia tiedon sekä tietämisen luonteesta. Tutkimukseni tarkoituksena on osoittaa, miten kiusaamisen välittömät ja pitkäaikaiset seuraukset ilmenevät uhrien elämässä. Pyrin selvittämään, millaisia merkityksiä uhrit antavat kiusaamiskokemuksilleen ja sitä kautta minuudelleen sekä koko elämälleen.
Tutkimuskohteenani oli kahdeksan samassa koulussa samaan aikaan kiusatuksi joutunutta naista. Aineistonani käytin heidän kirjoittamiaan tekstejä, joissa he kertoivat tuntojaan ja kokemuksiaan koulukiusaamisesta sekä elämästään. Analysoin tutkittavista jokaista ensin omana tapauksenaan ja sen jälkeen heitä kaikkia yhtenä tapauksena. Ensin mainitussa vaiheessa muodostin jokaisesta tutkittavasta hänen kokemuksiaan sekä elämäänsä kuvaavan narratiivin, jossa pyrin korostamaan tutkittavan antamia merkityksiä kiusaamishistorialleen. Toisessa vaiheessa käsittelin tutkittavien tekstejä yhtenä aineistona ja etsin siitä kertomuksia yhdistäviä teemoja. Teemojen kokoaminen, narratiivien rakentaminen sekä aineiston analyysi oli enimmäkseen induktiivista, aineistopohjaista, mutta teoreettisen viitekehyksen vaikuttaessa taustalla analyysissa näkyy myös deduktiivinen ajattelu.
Koulukiusaaminen on tutkimustulosten mukaan ilmiönä todellinen; se koskettaa uhriaan pitkään kouluajan jälkeenkin. Itsetunnon ja minäkuvan heikkeneminen näyttäisi olevan eräs merkittävistä kiusaamisen välittömistä seurauksista, ja se vaivaa useaa tutkittavaa yhä. Vaikeudet luoda ihmissuhteita ja luottaa ihmisiin - etenkin vastakkaiseen sukupuoleen - tuntuisivat olevan kiusaamisen pitkäaikaisia seurauksia, joista eroon pääseminen vie aikaa. Kiusaaminen aiheuttaa joillekin kiusatuille myös ahdistusta ja pelkotiloja, jotka voivat johtaa poissaoloihin koulusta. Toisaalta tuloksista välittyy mahdollisuus selvitä kiusaamiskokemuksista ja kääntää ne voitoksi.
Vaikuttaa siltä, että ystävien ja perheen tuki on kiusaamisesta selviytymisen kannalta merkittävää. Lisäksi vaikeiden kokemusten purkaminen keskustelemalla, kirjoittamalla tai lukemalla auttaa kiusaamisen kohteeksi joutuneita selviytymään. Eräinä kiusattujen defensiokeinoina toimivat myös kiusaajiin kohdistuva - osittain teeskennelty - ylemmyydentunne sekä kiusaajan kiusaaminen takanapäin. Toisaalta aika ja oman ajattelun laajentuminen sekä menneisyyden hyväksyminen ovat merkittävä apu kiusatun minuuden integroitumisessa.
Tutkimustulokseni ilmaisevat osaltaan aiempien kiusaamisteorioiden paikkansapitävyyden. Tutkimuksesta välittyvä uhrin kuva, kiusaamisen syyt ja sen seuraukset eri tasoilla ovat yhteneviä aiemmin tiedetyn kanssa. Kiusaamisen pitkäaikaisseuraamuksia on tutkittu melko vähän, mutta tämän tutkimuksen perusteella kiusaaminen on uhrin kannalta voimakas kokemus, joka vaikuttaa uhrin minuuden lisäksi hänen elämänvalintoihinsa ja asenteisiinsa.
Avainsanat: Koulukiusaaminen, koulukiusattu, narratiivinen lähestymistapa, minuus.
Tutkimuskohteenani oli kahdeksan samassa koulussa samaan aikaan kiusatuksi joutunutta naista. Aineistonani käytin heidän kirjoittamiaan tekstejä, joissa he kertoivat tuntojaan ja kokemuksiaan koulukiusaamisesta sekä elämästään. Analysoin tutkittavista jokaista ensin omana tapauksenaan ja sen jälkeen heitä kaikkia yhtenä tapauksena. Ensin mainitussa vaiheessa muodostin jokaisesta tutkittavasta hänen kokemuksiaan sekä elämäänsä kuvaavan narratiivin, jossa pyrin korostamaan tutkittavan antamia merkityksiä kiusaamishistorialleen. Toisessa vaiheessa käsittelin tutkittavien tekstejä yhtenä aineistona ja etsin siitä kertomuksia yhdistäviä teemoja. Teemojen kokoaminen, narratiivien rakentaminen sekä aineiston analyysi oli enimmäkseen induktiivista, aineistopohjaista, mutta teoreettisen viitekehyksen vaikuttaessa taustalla analyysissa näkyy myös deduktiivinen ajattelu.
Koulukiusaaminen on tutkimustulosten mukaan ilmiönä todellinen; se koskettaa uhriaan pitkään kouluajan jälkeenkin. Itsetunnon ja minäkuvan heikkeneminen näyttäisi olevan eräs merkittävistä kiusaamisen välittömistä seurauksista, ja se vaivaa useaa tutkittavaa yhä. Vaikeudet luoda ihmissuhteita ja luottaa ihmisiin - etenkin vastakkaiseen sukupuoleen - tuntuisivat olevan kiusaamisen pitkäaikaisia seurauksia, joista eroon pääseminen vie aikaa. Kiusaaminen aiheuttaa joillekin kiusatuille myös ahdistusta ja pelkotiloja, jotka voivat johtaa poissaoloihin koulusta. Toisaalta tuloksista välittyy mahdollisuus selvitä kiusaamiskokemuksista ja kääntää ne voitoksi.
Vaikuttaa siltä, että ystävien ja perheen tuki on kiusaamisesta selviytymisen kannalta merkittävää. Lisäksi vaikeiden kokemusten purkaminen keskustelemalla, kirjoittamalla tai lukemalla auttaa kiusaamisen kohteeksi joutuneita selviytymään. Eräinä kiusattujen defensiokeinoina toimivat myös kiusaajiin kohdistuva - osittain teeskennelty - ylemmyydentunne sekä kiusaajan kiusaaminen takanapäin. Toisaalta aika ja oman ajattelun laajentuminen sekä menneisyyden hyväksyminen ovat merkittävä apu kiusatun minuuden integroitumisessa.
Tutkimustulokseni ilmaisevat osaltaan aiempien kiusaamisteorioiden paikkansapitävyyden. Tutkimuksesta välittyvä uhrin kuva, kiusaamisen syyt ja sen seuraukset eri tasoilla ovat yhteneviä aiemmin tiedetyn kanssa. Kiusaamisen pitkäaikaisseuraamuksia on tutkittu melko vähän, mutta tämän tutkimuksen perusteella kiusaaminen on uhrin kannalta voimakas kokemus, joka vaikuttaa uhrin minuuden lisäksi hänen elämänvalintoihinsa ja asenteisiinsa.
Avainsanat: Koulukiusaaminen, koulukiusattu, narratiivinen lähestymistapa, minuus.