Naisesta ja miehestä predikoivat verbit Helsingin Sanomissa 2000 - 2001
TAIPALUS, PAULA (2008)
TAIPALUS, PAULA
2008
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19209
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19209
Tiivistelmä
Verbisemantiikan alaan kuuluvassa tutkielmassa tarkastellaan, miten Helsingin Sanomissa predikoidaan naisesta ja miehestä. Tutkimuksen aineistona ovat Helsingin Sanomien vuosikerroista 2000 ja 2001 poimitut predikaatit. Lingvistinen runko tässä tutkimuksessa rakentuu verbisemanttisen analyysin varaan ja kriittinen lingvistiikka tukee sitä. Analyysia taustoitetaan nais- ja miestutkimuksen näkemyksillä sukupuolten representaatiosta.
Aineisto luokiteltiin verbityyppeihin ja analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että miehestä predikoidaan kaksi kertaa useammin kuin naisesta ja tämä näkyy systemaattisesti jokaisessa verbityypissä. Laadullisia eroja verbien käytössä löytyi, kun tarkasteltiin naista ja miestä objektina. Naisesta predikoidaan kielteisillä verbeillä ja hän näyttäytyy niiden valossa väkivallan tai rikoksen uhrina. Miehestä objektiasemassa käytetään kielteistä verbiä paljon harvemmin, yleisimmät verbit ovat myönteisiä tai neutraaleja. Subjektina olevasta naisesta ja miehestä predikoidaan useimmiten samoilla verbeillä, mutta joitakin niistä käytetään hiukan eri tavoin. Tunneverbien käytössä ei havaittu suurta eroa sukupuolten välillä. Väkivalta-, rikos- ja onnettomuusverbien käytössä sukupuolittuneisuus näkyi. Näiden verbien ilmaisema toiminta on useimmin miehen suorittamaa.
Asiasanat: verbisemantiikka, representaatio, seksismi, kriittinen lingvistiikka
Aineisto luokiteltiin verbityyppeihin ja analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että miehestä predikoidaan kaksi kertaa useammin kuin naisesta ja tämä näkyy systemaattisesti jokaisessa verbityypissä. Laadullisia eroja verbien käytössä löytyi, kun tarkasteltiin naista ja miestä objektina. Naisesta predikoidaan kielteisillä verbeillä ja hän näyttäytyy niiden valossa väkivallan tai rikoksen uhrina. Miehestä objektiasemassa käytetään kielteistä verbiä paljon harvemmin, yleisimmät verbit ovat myönteisiä tai neutraaleja. Subjektina olevasta naisesta ja miehestä predikoidaan useimmiten samoilla verbeillä, mutta joitakin niistä käytetään hiukan eri tavoin. Tunneverbien käytössä ei havaittu suurta eroa sukupuolten välillä. Väkivalta-, rikos- ja onnettomuusverbien käytössä sukupuolittuneisuus näkyi. Näiden verbien ilmaisema toiminta on useimmin miehen suorittamaa.
Asiasanat: verbisemantiikka, representaatio, seksismi, kriittinen lingvistiikka