“The World’s Full of Amazing Things” Death and Spirituality Represented to Children in E.B. White’s Charlotte’s Web and David Almond’s Skellig
SALONEN, LAURA (2008)
SALONEN, LAURA
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19203
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19203
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten kuolema sekä henkisyys esittäytyvät lapsille kahdessa englanninkielisessä lastenkirjassa, E.B. Whiten teoksessa Charlotte’s Web sekä David Almondin teoksessa Skellig. Kummassakin lastenkirjassa kuvataan kuolemaa yhtenä pääteemana, ja henkisyys sekä uskonnollisuus ovat tärkeitä tutkimusaiheita sekä kuoleman kuvauksessa että kirjojen yleisessä tunnelmassa. Tavoitteena oli tarkastella sitä, kuinka kuoleman vaikeaa aihetta kuvataan lapsille, sekä niitä keinoja, joilla kuolemaan liittyviä pelkoja tai ennakkokäsityksiä joko vahvistetaan tai kumotaan. Tarkastelun pohjaksi paneuduttiin siihen, miten kuolemaan liittyvät käsitykset ja normit ovat muotoutuneet sekä mahdollisesti muuttuneet nyky-yhteiskunnassa 1900-luvulla, erityisesti Yhdysvalloissa sekä Englannissa. Henkisyyden ja uskonnollisuuden osalta olennaista oli tarkastella, kuinka uskonnon tai henkisyyden merkitys näkyy tarinoissa erityisesti kuoleman kuvaamisen yhteydessä, ja kuinka henkisyys erottautuu uskonnollisuudesta tarinan kulussa. Jotta saataisiin asiallinen kuva siitä, millainen kapasiteetti nuorella lukijalla on ymmärtää erilaisia kuolemaan tai henkisyyteen liittyviä käsitteitä, on nojauduttu Jean Piagetin teoriaan lapsen kognitiivisista kehitysvaiheista sekä useisiin muihin lasten ymmärrystä ja oppimista käsitteleviin teoksiin.
Koska Whiten ja Almondin lastenkirjat edustavat hyvin erilaisia aikakausia – Charlotte’s Web julkaistiin vuonna 1952 ja Skellig vuonna 1998 – tarkoituksena oli myös tarkastella, miten teokset eroavat toisistaan tutkimuskysymysten osalta. Suurin huomio oli, että molemmissa teoksissa kuolema saa hyvin samankaltaisen muodon; kuoleman kuvaus on hyvin realistista sekä maanläheistä, ja ennen kaikkea siitä puuttuvat suurimmilta osin uskonnolliset viittaukset ja selitykset. Kummassakaan kirjassa ei esimerkiksi viitata kuoleman jälkeiseen elämään tai ylösnousemukseen millään tavalla, vaan kuolema nähdään elämänkaaren luonnollisena viimeisenä vaiheena, joka kohtaa kaikkia elollisia olentoja.
Henkisyyden sekä uskonnollisuuden osalta teokset osoittautuivat myös hyvin yhteneväisiksi. Vaikka kirjat edustavat hyvin erilaisia aikakausia, jolloin myös uskonnon sekä henkisyyden asema yhteiskunnassa on ollut jokseenkin erilainen, niitä käsitellään kirjoissa pääosin hyvin samankaltaisesti. Uskonnon merkitys jää taka-alalle, kun taas henkisyyden merkitystä ihmisen elämänkäsitykselle korostetaan. Henkisyys esittäytyy molemmissa teoksissa hyvin eri asiana kuin uskonto ja korostaa ihmisen kykyä ymmärtää osuutensa suhteessa sekä toisiin ihmisiin että luontoon ja ympäristöön. Pääteemana molemmissa teoksissa erottautuu kaksi henkisyyteen liittyvää ajatusta. Ensinnäkin, maailmassa on paljon sellaista, mitä tiede ei kykene täysin selittämään, mutta on tärkeää hyväksyä, ettei kaiken selittämiselle ole välttämättä tarvetta. Toiseksi, juuri lapset ovat usein valmiimpia luottamaan henkiseen pääomaansa ja käyttämään hyväkseen sen tuomaa kykyä katsoa maailmaa avoimemmin mielin.
Asiasanat: lapset, kuolema, henkisyys, uskonnollisuus
Koska Whiten ja Almondin lastenkirjat edustavat hyvin erilaisia aikakausia – Charlotte’s Web julkaistiin vuonna 1952 ja Skellig vuonna 1998 – tarkoituksena oli myös tarkastella, miten teokset eroavat toisistaan tutkimuskysymysten osalta. Suurin huomio oli, että molemmissa teoksissa kuolema saa hyvin samankaltaisen muodon; kuoleman kuvaus on hyvin realistista sekä maanläheistä, ja ennen kaikkea siitä puuttuvat suurimmilta osin uskonnolliset viittaukset ja selitykset. Kummassakaan kirjassa ei esimerkiksi viitata kuoleman jälkeiseen elämään tai ylösnousemukseen millään tavalla, vaan kuolema nähdään elämänkaaren luonnollisena viimeisenä vaiheena, joka kohtaa kaikkia elollisia olentoja.
Henkisyyden sekä uskonnollisuuden osalta teokset osoittautuivat myös hyvin yhteneväisiksi. Vaikka kirjat edustavat hyvin erilaisia aikakausia, jolloin myös uskonnon sekä henkisyyden asema yhteiskunnassa on ollut jokseenkin erilainen, niitä käsitellään kirjoissa pääosin hyvin samankaltaisesti. Uskonnon merkitys jää taka-alalle, kun taas henkisyyden merkitystä ihmisen elämänkäsitykselle korostetaan. Henkisyys esittäytyy molemmissa teoksissa hyvin eri asiana kuin uskonto ja korostaa ihmisen kykyä ymmärtää osuutensa suhteessa sekä toisiin ihmisiin että luontoon ja ympäristöön. Pääteemana molemmissa teoksissa erottautuu kaksi henkisyyteen liittyvää ajatusta. Ensinnäkin, maailmassa on paljon sellaista, mitä tiede ei kykene täysin selittämään, mutta on tärkeää hyväksyä, ettei kaiken selittämiselle ole välttämättä tarvetta. Toiseksi, juuri lapset ovat usein valmiimpia luottamaan henkiseen pääomaansa ja käyttämään hyväkseen sen tuomaa kykyä katsoa maailmaa avoimemmin mielin.
Asiasanat: lapset, kuolema, henkisyys, uskonnollisuus