"SE TOSIAAN VAIHTELEE.. SE ELÄMÄNKULKU" - Lastensuojelun jälkihuolto ja palvelut Ylä-Pirkanmaan seutukunnassa
SAUKKO, MERJA (2008)
SAUKKO, MERJA
2008
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18929
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18929
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun jälkihuoltoa nuoria itsenäistävänä ja yhteiskuntaan sopeuttavana keinona sekä sen palveluja Ylä-Pirkanmaan seutukunnassa, johon kuuluu yhteensä seitsemän kuntaa (Juupajoki, Kuru, Mänttä, Orivesi, Ruovesi, Vilppula ja Virrat). Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruu on toteutettu teemahaastattelu -menetelmällä. Tutkielmaa varten on haastateltu yhteensä yhdeksää Ylä-Pirkanmaan seutukunnan alueen kunnan sosiaalityöntekijää. Tutkielman analyysi on toteutettu aineistolähtöisellä sisällönanalyysi – menetelmällä.
Tutkielman tarkoituksena on ollut tarkastella Ylä-Pirkanmaan seutukunnan alueella tarjottavien lastensuojelun jälkihuoltopalvelujen sisältöä, palvelujen kehittämismahdollisuuksia sekä sijaishuollon vaikuttavuutta jälkihuoltovaiheessa sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään laaditaanko alueen kunnissa nuorille jälkihuoltosuunnitelmat ja millaisia työmenetelmiä sosiaalityöntekijät käyttävät jälkihuoltotyössä. Lisäksi tutkielmassa selvitetään seutuyhteistyön mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä jälkihuollon alalla. Vaikuttavuuden tematiikkaa tutkielmassa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden subjektiivisesta näkökulmasta.
Tutkielman tulosten mukaan jokainen Ylä-Pirkanmaan alueen kunta järjestää jälkihuoltopalvelunsa itsenäisesti, eikä alueiden kunnissa tehdä seudullista yhteistyötä jälkihuoltopalvelujen suhteen. Jälkihuoltoa ei ohjeisteta alueen kunnissa erikseen, joten kuntien sosiaalityöntekijöillä on paljon päätösvaltaa tarjottujen palvelujen sisällön ja toteuttamisen suhteen. Tämä näkyy esimerkiksi kuntien välisinä eroina jälkihuoltosuunnitelmien laatimisen suhteen. Jälkihuoltopalvelujen, kuten tukihenkilöiden ja tukiasuntojen, puutetta sosiaalityöntekijät paikkaavat soveltamalla muita palvelumuotoja jälkihuoltonuorten käyttöön. Ylä-Pirkanmaan seutukunta voisi hyötyä jälkihuollon alalla toimivasta alueellisesta sosiaalityöntekijästä, joka tapaisi nuoria säännöllisesti ja koordinoisi alueen jälkihuoltopalveluja.
Tutkimuksen tulosten mukaan pienissä kunnissa asiakasmäärät ovat pieniä, joten sosiaalityöntekijät voivat räätälöidä jälkihuoltonuorille yksilöllisiä palveluja nuorten omista lähtökohdista katsoen. Sosiaalityöntekijät kertoivat, että heille ei ehdi muodostua kokemuksen tuomaa rutiinia, joten sosiaalityöntekijät kokevat asiantuntemuksensa osin puutteelliseksi, ja he tarvitsevat lisää tietoa ja koulutusta jälkihuoltotyön tueksi. Sijaishuollon vaikuttavuudesta alueen sosiaalityöntekijät olivat lähes yksimielisiä. Sijaishuollon merkittävyys näkyy jälkihuoltonuorten kohdalla siten, että he ovat yleensä saaneet peruskoulun suoritettua ja heidän syrjäytymiskierteensä on onnistuttu katkaisemaan.
Avainsanat: jälkihuolto, nuori, lastensuojelu, vaikuttavuus, laadullinen tutkimus.
Tutkielman tarkoituksena on ollut tarkastella Ylä-Pirkanmaan seutukunnan alueella tarjottavien lastensuojelun jälkihuoltopalvelujen sisältöä, palvelujen kehittämismahdollisuuksia sekä sijaishuollon vaikuttavuutta jälkihuoltovaiheessa sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään laaditaanko alueen kunnissa nuorille jälkihuoltosuunnitelmat ja millaisia työmenetelmiä sosiaalityöntekijät käyttävät jälkihuoltotyössä. Lisäksi tutkielmassa selvitetään seutuyhteistyön mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä jälkihuollon alalla. Vaikuttavuuden tematiikkaa tutkielmassa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden subjektiivisesta näkökulmasta.
Tutkielman tulosten mukaan jokainen Ylä-Pirkanmaan alueen kunta järjestää jälkihuoltopalvelunsa itsenäisesti, eikä alueiden kunnissa tehdä seudullista yhteistyötä jälkihuoltopalvelujen suhteen. Jälkihuoltoa ei ohjeisteta alueen kunnissa erikseen, joten kuntien sosiaalityöntekijöillä on paljon päätösvaltaa tarjottujen palvelujen sisällön ja toteuttamisen suhteen. Tämä näkyy esimerkiksi kuntien välisinä eroina jälkihuoltosuunnitelmien laatimisen suhteen. Jälkihuoltopalvelujen, kuten tukihenkilöiden ja tukiasuntojen, puutetta sosiaalityöntekijät paikkaavat soveltamalla muita palvelumuotoja jälkihuoltonuorten käyttöön. Ylä-Pirkanmaan seutukunta voisi hyötyä jälkihuollon alalla toimivasta alueellisesta sosiaalityöntekijästä, joka tapaisi nuoria säännöllisesti ja koordinoisi alueen jälkihuoltopalveluja.
Tutkimuksen tulosten mukaan pienissä kunnissa asiakasmäärät ovat pieniä, joten sosiaalityöntekijät voivat räätälöidä jälkihuoltonuorille yksilöllisiä palveluja nuorten omista lähtökohdista katsoen. Sosiaalityöntekijät kertoivat, että heille ei ehdi muodostua kokemuksen tuomaa rutiinia, joten sosiaalityöntekijät kokevat asiantuntemuksensa osin puutteelliseksi, ja he tarvitsevat lisää tietoa ja koulutusta jälkihuoltotyön tueksi. Sijaishuollon vaikuttavuudesta alueen sosiaalityöntekijät olivat lähes yksimielisiä. Sijaishuollon merkittävyys näkyy jälkihuoltonuorten kohdalla siten, että he ovat yleensä saaneet peruskoulun suoritettua ja heidän syrjäytymiskierteensä on onnistuttu katkaisemaan.
Avainsanat: jälkihuolto, nuori, lastensuojelu, vaikuttavuus, laadullinen tutkimus.