Treatment of Controversial Topics in English Learner Dictionaries, with Focus on the Oxford Advanced Learner’s Dictionary
ANTILA, PAULA (2008)
ANTILA, PAULA
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18738
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18738
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena on tutkia ns. kiisteltyjen puheenaiheiden ja niihin liittyvien sanojen käsittelyä englanninkielisissä oppijasanakirjoissa. Kiistellyillä puheenaiheilla tarkoitetaan tässä työssä aiheita, jotka synnyttävät kielenpuhujien keskuudessa hyvin voimakkaita erisuuntaisia tunteita. Tutkimuskohdetta lähestytään tabu-käsitteen avulla.
Sanojen käsittelyllä viitataan sekä niiden olemassaoloon sanakirjassa että informaatioon sanojen tyylillisistä eroista ja merkitysvivahde-eroista. Tämä informaatio on useimmiten merkittynä sanakirja-artikkeliin erillisenä kielenkäyttömerkintänä (engl. usage label). Kielteisestä sävystä tai merkitysvivahteesta varoittavat merkinnät ovat tämän tutkimuksen ydinosa.
Työssä tutkittiin erään oppijasanakirjasarjan kehitystä kiisteltyjen sanojen käsittelyn suhteen. Tutkimuskohteena on Oxford Advanced Learner’s Dictionary –sanakirjasarja, josta tutkittiin ensimmäiset kuusi painosta lähtien vuodesta 1948 vuoteen 2000.
Materiaalina oli 272 sanaa, jotka kuuluivat kahdeksaan erilliseen aihealueeseen. Tutkitut aihealueet olivat prostituoitu, homoseksuaali, seksuaalinen kanssakäyminen, pakarat, vihaa ilmaisevat huudahdukset, etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö, typerys sekä lihavuutta kuvaavat adjektiivit. Sanat etsittiin kustakin sanakirjasta ja löytyneet kielenkäyttömerkinnät huomioitiin. Lisäksi tutkittiin kunkin sanakirjan käyttäjäoppaan antama informaatio erilaisten aihealueiden sisällyttämisestä kyseiseen teokseen sekä informaatio kielenkäyttömerkinnöistä.
Tutkimuksessa todettiin, että kokonaisuutena sanakirjat ovat kehittyneet systemaattisemman kielenkuvauksen suuntaan. Uudemmat sanakirjat luettelevat useampia kiisteltyjä sanoja kuin vanhemmat teokset. Kielenkäyttömerkinnät ovat samaten tulleet järjestelmällisemmiksi. Uudemmat sanakirjat esittelevät merkintäjärjestelmänsä käyttäjäoppaissaan ja selittävät, mitä kullakin merkillä tarkoitetaan. Suurin edistysaskel otettiin neljännen painoksen myötä (ilmestymisvuosi 1989), jolloin käyttäjäoppaan linjoja alettiin noudattaa myös käytännössä.
Kehitys ei kuitenkaan ole ollut samanlaista kaikilla aihealueilla. Jotkut sanaryhmät ovat sanakirjoissa paremmin edustettuina kuin toiset, esimerkkinä kattavasti käsitellyistä aiheista lihavuutta kuvaavat sanat. Toisaalta, jotkut sanaryhmät ovat suhteellisesti paremmin edustettuina vanhemmissa kuin uudemmissa teoksissa (prostituoitu, etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö, typerys) ja päinvastoin (homoseksuaali, pakarat). Samaten kielenkäyttömerkintöjen yleisyys vaihtelee sanaryhmittäin.
Mikään yksittäinen ilmiö ei selitä näitä eroja täydellisesti. Norrin (1999) huomion erilaisten tabutyyppien käsittelystä sanakirjoissa havaittiin pitävän pääosin paikkansa myös tämän tutkimuksen materiaalin suhteen. Joidenkin puheenaiheiden esiin nostaminen rikkoo hyviä tapoja vastaan (engl. taboos of propriety), kun taas toisia puheenaiheita vältetään niiden arkaluontoisuuden takia (engl. taboos of delicacy). Norrin (1999) mukaan ensimmäiseen ryhmään kuuluvat sanat saavat toisia todennäköisemmin varoittavan merkinnän.
Toisinaan sanan merkitys itsessään paljastaa kielteisen sävyn, jolloin käyttömerkintä on tarpeeton (Norri 2000). Näiden selittävien tekijöiden lisäksi havaittiin, että tässä työssä sanaryhmät edustivat erilaisia kiistanalaisuuden tasoja. Toiset aiheet olivat luonteeltaan vähemmän kiisteltyjä kuin toiset, mikä osaltaan vaikutti sekä sanojen esiintymiseen että käyttömerkintöihin.
Avainsanat: Oxford Advanced Learner’s Dictionary, controversial topic, taboo, usage label
Sanojen käsittelyllä viitataan sekä niiden olemassaoloon sanakirjassa että informaatioon sanojen tyylillisistä eroista ja merkitysvivahde-eroista. Tämä informaatio on useimmiten merkittynä sanakirja-artikkeliin erillisenä kielenkäyttömerkintänä (engl. usage label). Kielteisestä sävystä tai merkitysvivahteesta varoittavat merkinnät ovat tämän tutkimuksen ydinosa.
Työssä tutkittiin erään oppijasanakirjasarjan kehitystä kiisteltyjen sanojen käsittelyn suhteen. Tutkimuskohteena on Oxford Advanced Learner’s Dictionary –sanakirjasarja, josta tutkittiin ensimmäiset kuusi painosta lähtien vuodesta 1948 vuoteen 2000.
Materiaalina oli 272 sanaa, jotka kuuluivat kahdeksaan erilliseen aihealueeseen. Tutkitut aihealueet olivat prostituoitu, homoseksuaali, seksuaalinen kanssakäyminen, pakarat, vihaa ilmaisevat huudahdukset, etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö, typerys sekä lihavuutta kuvaavat adjektiivit. Sanat etsittiin kustakin sanakirjasta ja löytyneet kielenkäyttömerkinnät huomioitiin. Lisäksi tutkittiin kunkin sanakirjan käyttäjäoppaan antama informaatio erilaisten aihealueiden sisällyttämisestä kyseiseen teokseen sekä informaatio kielenkäyttömerkinnöistä.
Tutkimuksessa todettiin, että kokonaisuutena sanakirjat ovat kehittyneet systemaattisemman kielenkuvauksen suuntaan. Uudemmat sanakirjat luettelevat useampia kiisteltyjä sanoja kuin vanhemmat teokset. Kielenkäyttömerkinnät ovat samaten tulleet järjestelmällisemmiksi. Uudemmat sanakirjat esittelevät merkintäjärjestelmänsä käyttäjäoppaissaan ja selittävät, mitä kullakin merkillä tarkoitetaan. Suurin edistysaskel otettiin neljännen painoksen myötä (ilmestymisvuosi 1989), jolloin käyttäjäoppaan linjoja alettiin noudattaa myös käytännössä.
Kehitys ei kuitenkaan ole ollut samanlaista kaikilla aihealueilla. Jotkut sanaryhmät ovat sanakirjoissa paremmin edustettuina kuin toiset, esimerkkinä kattavasti käsitellyistä aiheista lihavuutta kuvaavat sanat. Toisaalta, jotkut sanaryhmät ovat suhteellisesti paremmin edustettuina vanhemmissa kuin uudemmissa teoksissa (prostituoitu, etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö, typerys) ja päinvastoin (homoseksuaali, pakarat). Samaten kielenkäyttömerkintöjen yleisyys vaihtelee sanaryhmittäin.
Mikään yksittäinen ilmiö ei selitä näitä eroja täydellisesti. Norrin (1999) huomion erilaisten tabutyyppien käsittelystä sanakirjoissa havaittiin pitävän pääosin paikkansa myös tämän tutkimuksen materiaalin suhteen. Joidenkin puheenaiheiden esiin nostaminen rikkoo hyviä tapoja vastaan (engl. taboos of propriety), kun taas toisia puheenaiheita vältetään niiden arkaluontoisuuden takia (engl. taboos of delicacy). Norrin (1999) mukaan ensimmäiseen ryhmään kuuluvat sanat saavat toisia todennäköisemmin varoittavan merkinnän.
Toisinaan sanan merkitys itsessään paljastaa kielteisen sävyn, jolloin käyttömerkintä on tarpeeton (Norri 2000). Näiden selittävien tekijöiden lisäksi havaittiin, että tässä työssä sanaryhmät edustivat erilaisia kiistanalaisuuden tasoja. Toiset aiheet olivat luonteeltaan vähemmän kiisteltyjä kuin toiset, mikä osaltaan vaikutti sekä sanojen esiintymiseen että käyttömerkintöihin.
Avainsanat: Oxford Advanced Learner’s Dictionary, controversial topic, taboo, usage label