Tehtaiden kirjastotoiminta ja sen tavoitteet Hämeessä 1890-1920
PIHLAJA, ANNIKA (2008)
PIHLAJA, ANNIKA
2008
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18632
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18632
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään tehdaskirjastojen ja tehtaiden lukusalien toimintaa Suomessa ja erityisesti Hämeessä vuosina 1890–1920. Tutkimuksen näkökulma painottuu kirjastotoiminnan taustoihin, ja erityisesti pyritään selvittämään, mitä tavoitteita tehdaskirjastotoiminnan taustalta on löydettävissä ja miten ne näkyivät kirjastojen käytännön toiminnassa. Tarkoituksena on selvittää niin tehtaan johdon kuin kirjastojen johtokuntien ja kirjastonhoitajien näkemyksiä kirjastoon liittyen. Lisäksi tehdaskirjastot pyritään sijoittamaan osaksi tehtaiden patriarkaalista palvelujärjestelmää sekä toisaalta osaksi muuta tuon ajan kirjastokenttää.
Aihetta tarkastellaan ensin muodostamalla laajempi kuva tehdaskirjastotoiminnasta kirjallisuuslähteiden, lähinnä tutkimusten ja erilaisten historiikkien, pohjalta. Tämän jälkeen perehdytään lähemmin kolmen esimerkkitapauksen kirjastotoimintaan arkistoaineiston ja kirjallisuuden pohjalta. Nämä esimerkit ovat Tampereen Pellava- ja Rauta-teollisuus Oy, Tampereen Puuvillateollisuus Oy ja Ab Walkiakoski.
Tutkimuksessa havaittiin, että tehdaskirjastotoiminnan tavoitteista oli aineistossa vain vähän suoria mainintoja. Niinpä tavoitteista pyrittiin muodostamaan kuvaa lähinnä kirjastojen toiminnan kautta. Kirjastojen taustalla oli erityisesti tavoite sivistää tehtaiden työntekijöitä. Tämä näyttää olleen kirjastojen johtokuntien ja kirjastonhoitajien ensisijainen tavoite kirjastotoiminnalle. Toisaalta kirjastojen taustalla voidaan nähdä myös muita tehtaiden palvelujärjestelmän yleisistä tavoitteista nousseita tavoitteita, kuten työvoiman pitäminen tyytyväisenä, kehittävien vapaa-ajanharrastusten tarjoaminen ja samalla työntekijöiden vapaa-ajan kontrollointi. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että kirjastojen käyttö pyrittiin tekemään työntekijöille mahdollisimman helpoksi: kirjastot sijaitsivat tavallisesti keskeisellä paikalla tehdasyhteisössä ja niiden aukiolot pyrittiin usein sovittamaan tehtaan työaikojen jatkoksi. Päätökset hankinnoista olivat pääosin kirjastojen johtokuntien ja kirjastonhoitajan harkinnassa. Kaunokirjallisuuden osuus kokoelmista ja erityisesti lainauksista oli huomattava, eli kirjastoihin hankittiin sellaista aineistoa, jota ihmiset halusivat lukea. Tehtaat tukivat kirjastojaan antamalla niille tilat ja usein myös rahallista avustusta, mikä osoittaa niiden halunneen tukea kirjastotoimintaa. Näin kirjastot toisaalta nivoutuivat osaksi tehtaiden työntekijöilleen tarjoamaa palvelujärjestelmää.
Eri tehtaiden kirjastotoiminnassa havaittiin samankaltaisuutta, mutta myös eroavaisuuksia esimerkiksi tehtaan rahoituksen ja aukiolojen suhteen. Toiset kirjastot oli tarkoitettu vain tehtaan omille työntekijöille, kun taas ainakin eräät maaseudun tehdaskirjastot olivat kaikkien paikkakuntalaisten käytettävissä. Tämä hämärsi kirjastojen roolia osana tehtaiden palvelujärjestelmää, mutta toisaalta kirjaston kautta saatettiin näin levittää sivistystä koko tehdasyhdyskuntaan eikä vain omien työntekijöiden keskuuteen.
Asiasanat (YSA): kirjastot, teollisuusyhdyskunnat, kansanvalistus, historia.
Aihetta tarkastellaan ensin muodostamalla laajempi kuva tehdaskirjastotoiminnasta kirjallisuuslähteiden, lähinnä tutkimusten ja erilaisten historiikkien, pohjalta. Tämän jälkeen perehdytään lähemmin kolmen esimerkkitapauksen kirjastotoimintaan arkistoaineiston ja kirjallisuuden pohjalta. Nämä esimerkit ovat Tampereen Pellava- ja Rauta-teollisuus Oy, Tampereen Puuvillateollisuus Oy ja Ab Walkiakoski.
Tutkimuksessa havaittiin, että tehdaskirjastotoiminnan tavoitteista oli aineistossa vain vähän suoria mainintoja. Niinpä tavoitteista pyrittiin muodostamaan kuvaa lähinnä kirjastojen toiminnan kautta. Kirjastojen taustalla oli erityisesti tavoite sivistää tehtaiden työntekijöitä. Tämä näyttää olleen kirjastojen johtokuntien ja kirjastonhoitajien ensisijainen tavoite kirjastotoiminnalle. Toisaalta kirjastojen taustalla voidaan nähdä myös muita tehtaiden palvelujärjestelmän yleisistä tavoitteista nousseita tavoitteita, kuten työvoiman pitäminen tyytyväisenä, kehittävien vapaa-ajanharrastusten tarjoaminen ja samalla työntekijöiden vapaa-ajan kontrollointi. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että kirjastojen käyttö pyrittiin tekemään työntekijöille mahdollisimman helpoksi: kirjastot sijaitsivat tavallisesti keskeisellä paikalla tehdasyhteisössä ja niiden aukiolot pyrittiin usein sovittamaan tehtaan työaikojen jatkoksi. Päätökset hankinnoista olivat pääosin kirjastojen johtokuntien ja kirjastonhoitajan harkinnassa. Kaunokirjallisuuden osuus kokoelmista ja erityisesti lainauksista oli huomattava, eli kirjastoihin hankittiin sellaista aineistoa, jota ihmiset halusivat lukea. Tehtaat tukivat kirjastojaan antamalla niille tilat ja usein myös rahallista avustusta, mikä osoittaa niiden halunneen tukea kirjastotoimintaa. Näin kirjastot toisaalta nivoutuivat osaksi tehtaiden työntekijöilleen tarjoamaa palvelujärjestelmää.
Eri tehtaiden kirjastotoiminnassa havaittiin samankaltaisuutta, mutta myös eroavaisuuksia esimerkiksi tehtaan rahoituksen ja aukiolojen suhteen. Toiset kirjastot oli tarkoitettu vain tehtaan omille työntekijöille, kun taas ainakin eräät maaseudun tehdaskirjastot olivat kaikkien paikkakuntalaisten käytettävissä. Tämä hämärsi kirjastojen roolia osana tehtaiden palvelujärjestelmää, mutta toisaalta kirjaston kautta saatettiin näin levittää sivistystä koko tehdasyhdyskuntaan eikä vain omien työntekijöiden keskuuteen.
Asiasanat (YSA): kirjastot, teollisuusyhdyskunnat, kansanvalistus, historia.