Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kaakkoismurre ja sen kääntäminen saksaksi
KARHU, LAURA (2008)
KARHU, LAURA
2008
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18543
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18543
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kaakkoismurretta ja sen kääntämistä saksaksi. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaista kaakkoismurretta teoksessa esiintyy, ja kuinka kieli on käännetty kahdessa saksannoksessa. Lähtötietona oli, että teosta ei ole käännetty murteille, vaan sotilasslangin värittämälle puhekielelle. Tutkielmassa keskitytään siihen, kuinka tunnelma muuttuu murteen vaihtuessa puhekieleksi ja kielen vaihtuessa suomesta saksaksi. Hypoteesina on, että kielestä tulee värittömämpää ja osa huumorista katoaa.
Murretta tutkiessa lähdettiin liikkeelle puhutusta kielestä ja tuotiin esille oleellinen puheen illuusion käsite, joka tarkoittaa kirjoitetun kielen keinoin luotua mielikuvaa puhutusta kielestä. Murteita käytetään usein kirjallisuudessa henkilökuvien ja kontrastin luomisessa verrattuna kirjakieleen, näin oli myös Tuntemattomassa sotilaassa.
Tutkimuksen aineistona ovat Tuntemattoman sotilaan lisäksi teoksen kaksi saksannosta, Länsi-Saksassa vuonna 1954 ilmestynyt Kreuze in Karelien ja Itä-Saksassa vuonna 1971 julkaistu Der unbekannte Soldat. Aineistoon liittyivät henkilökuvat kirjailija Väinö Linnasta ja alikersantti Rokasta, jonka kaakkoismurteista repliikkiä analyysissä tarkasteltiin. Romaanin kielessä vuorottelevat sotilaiden murteet ja päällystön kirjakieli. Käännöksistä vain ruotsinnoksessa ja osittain norjannoksessa murteet on säilytetty.
Tarkastellessa käännöksiä kokonaisuutena kävi ilmi, että länsisaksalainen käännös ei ole erityisen onnistunut, sillä se on ilmeisesti käännetty ruotsinnoksen avulla. Tekstistä poimittiin katkelma Rokan puhetta, jonka analyysi osoitti, että siitä löytyy monipuolisesti kaakkoismurteen piirteitä. Kaakkoismurre on analyysin perusteella uskottavaa. Katkelman käännöksistä itäsaksalainen on lähempänä lähtötekstiä, länsisaksalainen puolestaan on tyyliltään lähtötekstiä röyhkeämpi. Johtopäätöksenä tutkielmasta on, että käännöksissä tekstistä on ainakin suomalaisen lukijan näkökulmasta tullut osittain värittömämpää ja huumorin osuus on vähentynyt alkutekstiin verrattuna, mikä teki länsisaksalaisesta käännöksestä jopa ahdistavan lukukokemuksen kirjan loppua kohden.
Avainsanat: murteiden kääntäminen, kaakkoismurre, Tuntematon sotilas, Väinö Linna
Murretta tutkiessa lähdettiin liikkeelle puhutusta kielestä ja tuotiin esille oleellinen puheen illuusion käsite, joka tarkoittaa kirjoitetun kielen keinoin luotua mielikuvaa puhutusta kielestä. Murteita käytetään usein kirjallisuudessa henkilökuvien ja kontrastin luomisessa verrattuna kirjakieleen, näin oli myös Tuntemattomassa sotilaassa.
Tutkimuksen aineistona ovat Tuntemattoman sotilaan lisäksi teoksen kaksi saksannosta, Länsi-Saksassa vuonna 1954 ilmestynyt Kreuze in Karelien ja Itä-Saksassa vuonna 1971 julkaistu Der unbekannte Soldat. Aineistoon liittyivät henkilökuvat kirjailija Väinö Linnasta ja alikersantti Rokasta, jonka kaakkoismurteista repliikkiä analyysissä tarkasteltiin. Romaanin kielessä vuorottelevat sotilaiden murteet ja päällystön kirjakieli. Käännöksistä vain ruotsinnoksessa ja osittain norjannoksessa murteet on säilytetty.
Tarkastellessa käännöksiä kokonaisuutena kävi ilmi, että länsisaksalainen käännös ei ole erityisen onnistunut, sillä se on ilmeisesti käännetty ruotsinnoksen avulla. Tekstistä poimittiin katkelma Rokan puhetta, jonka analyysi osoitti, että siitä löytyy monipuolisesti kaakkoismurteen piirteitä. Kaakkoismurre on analyysin perusteella uskottavaa. Katkelman käännöksistä itäsaksalainen on lähempänä lähtötekstiä, länsisaksalainen puolestaan on tyyliltään lähtötekstiä röyhkeämpi. Johtopäätöksenä tutkielmasta on, että käännöksissä tekstistä on ainakin suomalaisen lukijan näkökulmasta tullut osittain värittömämpää ja huumorin osuus on vähentynyt alkutekstiin verrattuna, mikä teki länsisaksalaisesta käännöksestä jopa ahdistavan lukukokemuksen kirjan loppua kohden.
Avainsanat: murteiden kääntäminen, kaakkoismurre, Tuntematon sotilas, Väinö Linna