Sosialistinen kaupunkisuunnittelu ja sen perintö - Neuvostoliiton vuosikymmenistä tämän päivän Moskovaan
JOKINEN, SATU (2008)
JOKINEN, SATU
2008
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18531
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18531
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee sosialistista kaupunkisuunnittelua ja niitä muutoksia, mitä post-sosialismin myötä suunnittelukäytännöissä tapahtui. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä olivat sosialistiselle kaupunkisuunnittelulle tyypillisiä piirteitä, mihin kaikkiin osa-alueisiin sosialistisessa yhteiskunnassa kaupunkisuunnittelulla pyrittiin vaikuttamaan ja miten suunnitelmia toteutettiin käytännössä. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on Moskova ja sen sosialismin aikainen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen. Toisena tarkoituksena on selvittää post-sosialismin mukanaan tuomat muutokset kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa, sekä mitkä ovat kaupunkisuunnittelukäytännöt 2000-luvulla. Hieman huomiota saa myös tulevaisuuden kaupunkien haasteet.
Tutkimusaineistona on käytetty kirjallisuutta monilta eri aloilta. Käytännön syistä kirjallisuus on lähinnä länsimaista ja myös siitä syystä, että sosialismin aikaiseen venäläiseen kirjallisuuteen tulee suhtautua varauksella, käytettiinhän sitä myös propagandatarkoituksiin. Aineisto koostuu kaupunkisuunnittelua, kaupunkikehitystä, sosialismia, post-sosialismia, arkkitehtuuria sekä historiaa käsittelevistä teoksista.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty kirjallisuusanalyysiä. Kirjallisuudesta on eritelty kaikki viittaukset kaupunkisuunnitteluun, ja erityisesti kaupunkisuunnitteluun sosialistisessa ja post-sosialistisessa yhteiskunnassa. Näiden avulla pyrin muodostamaan kuvaa siitä, mitä oli sosialistinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, ja miten se muuttui sosialismin kaaduttua. Olen huomioinut myös viitteet länsimaiseen tai kapitalistiseen kaupunkisuunnitteluun, sillä sitä kautta on mahdollista nähdä miten kapitalistinen ja sosialistinen kaupunkisuunnittelu kenties toisistaan eroavat.
Tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että sosialistiselle kaupunkisuunnittelulle tyypillisiä piirteitä olivat keskitetty suunnittelu, suunnitelmien nopea toimeenpano ja se, että suunnitelmien toimeenpanija ei ollut itse suunnitelmien laatija. Post-sosialismin aikana suurimmat muutokset aiheutuivat valtion omistusmonopolin hajottamisesta, yksityistämisprosessista ja keskitetyn suunnittelun lopettamisesta koituvista ongelmista. Valtio ei ollut enää ainoa toimija ja eri intressiryhmillä oli uuden järjestelmän myötä mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin ja niiden toimeenpanoon. Myös kansalaisten toiveita ja ideoita kuunneltiin, mitä ei sosialismin aikana tehty lainkaan.
Moskovan kohdalla sosialistinen kaupunkisuunnittelu näkyi samankaltaisissa, samalla kaavalla toteutetuissa asuinalueissa ja monissa rakennuksissa, kuten Stalinin seitsemässä sisaruksessa, jotka Stalin rakennutti ilmentämään sosialismin mahtavuutta. Moskovasta tuhottiin sosialismin aikana myös monia kirkkoja, koska sosialismi oli ateistinen ideologia. Näistä kirkoista kuuluisin oli ehkä Kristuksen Vapahtajan Katedraali, joka rakennettiin uudelleen samalle paikalle Neuvostoliiton kaaduttua.
1990-luku toi kaupunkisuunnitteluun uusia haasteita ja uusia käytäntöjä luotiin muiden muutoksien yhteydessä. Yhteiskuntaa avattiin myös kansainvälisille toimijoille ja heidän käytössään olevia resursseja haluttiin hyödyntää muun muassa restaurointiprosesseissa. Pyrkimys oli tehdä myös esimerkiksi Moskovasta kansainvälisesti houkutteleva sijoittumiskohde yrityksille. Liike-elämän käyttöön on tekeillä laadukasta toimisto- ja liiketilaa historiallisen keskustan ulkopuolelle, jolloin vanha kaupunkikeskusta säilyy lähes ennallaan.
Tulevaisuudessa kaupungit tulevat kohtaamaan uusia haasteita. Kaupungit tulevat kasvamaan entisestään ja tämän myötä niiden rakenteelle ja toimivuudelle on löydettävä kestäviä ratkaisuja. Jokaisen kaupungin tulee kohdata haasteet omista lähtökohdistaan, mutta onneksi niillä on käytössä välineitä ja periaatteita, joita voidaan hyödyntää tutkimalla muita kaupunkeja maailmassa. Jokaisella kaupungilla on oma historiansa, joka osaltaan muovaa niitä myös tulevaisuudessa
Sosialistisia kaupunkeja Neuvostoliitossa on helppoa verrata länsimaisiin kaupunkeihin. Tätä vertailua voisi kuitenkin tehdä myös muiden kommunististen maiden kaupunkien ja Neuvostoliiton kaupunkien välillä. Tämä olisi mielenkiintoista muun muassa siksi, että kommunismi on säilynyt eräissä maissa kauemmin kuin Neuvostoliitossa. Mielenkiintoista olisi muun muassa selvittää, miten näiden maiden kommunismia edeltävä historia on vaikuttanut kaupunkien kommunismin aikaiseen kehitykseen ja mitä muutoksia näissä kaupungeissa voi odottaa tapahtuvan tulevaisuudessa.
Asiasanat: sosialismi, post-sosialismi, kapitalismi, kaupunkisuunnittelu, rakentaminen
Tutkimusaineistona on käytetty kirjallisuutta monilta eri aloilta. Käytännön syistä kirjallisuus on lähinnä länsimaista ja myös siitä syystä, että sosialismin aikaiseen venäläiseen kirjallisuuteen tulee suhtautua varauksella, käytettiinhän sitä myös propagandatarkoituksiin. Aineisto koostuu kaupunkisuunnittelua, kaupunkikehitystä, sosialismia, post-sosialismia, arkkitehtuuria sekä historiaa käsittelevistä teoksista.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty kirjallisuusanalyysiä. Kirjallisuudesta on eritelty kaikki viittaukset kaupunkisuunnitteluun, ja erityisesti kaupunkisuunnitteluun sosialistisessa ja post-sosialistisessa yhteiskunnassa. Näiden avulla pyrin muodostamaan kuvaa siitä, mitä oli sosialistinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, ja miten se muuttui sosialismin kaaduttua. Olen huomioinut myös viitteet länsimaiseen tai kapitalistiseen kaupunkisuunnitteluun, sillä sitä kautta on mahdollista nähdä miten kapitalistinen ja sosialistinen kaupunkisuunnittelu kenties toisistaan eroavat.
Tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että sosialistiselle kaupunkisuunnittelulle tyypillisiä piirteitä olivat keskitetty suunnittelu, suunnitelmien nopea toimeenpano ja se, että suunnitelmien toimeenpanija ei ollut itse suunnitelmien laatija. Post-sosialismin aikana suurimmat muutokset aiheutuivat valtion omistusmonopolin hajottamisesta, yksityistämisprosessista ja keskitetyn suunnittelun lopettamisesta koituvista ongelmista. Valtio ei ollut enää ainoa toimija ja eri intressiryhmillä oli uuden järjestelmän myötä mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin ja niiden toimeenpanoon. Myös kansalaisten toiveita ja ideoita kuunneltiin, mitä ei sosialismin aikana tehty lainkaan.
Moskovan kohdalla sosialistinen kaupunkisuunnittelu näkyi samankaltaisissa, samalla kaavalla toteutetuissa asuinalueissa ja monissa rakennuksissa, kuten Stalinin seitsemässä sisaruksessa, jotka Stalin rakennutti ilmentämään sosialismin mahtavuutta. Moskovasta tuhottiin sosialismin aikana myös monia kirkkoja, koska sosialismi oli ateistinen ideologia. Näistä kirkoista kuuluisin oli ehkä Kristuksen Vapahtajan Katedraali, joka rakennettiin uudelleen samalle paikalle Neuvostoliiton kaaduttua.
1990-luku toi kaupunkisuunnitteluun uusia haasteita ja uusia käytäntöjä luotiin muiden muutoksien yhteydessä. Yhteiskuntaa avattiin myös kansainvälisille toimijoille ja heidän käytössään olevia resursseja haluttiin hyödyntää muun muassa restaurointiprosesseissa. Pyrkimys oli tehdä myös esimerkiksi Moskovasta kansainvälisesti houkutteleva sijoittumiskohde yrityksille. Liike-elämän käyttöön on tekeillä laadukasta toimisto- ja liiketilaa historiallisen keskustan ulkopuolelle, jolloin vanha kaupunkikeskusta säilyy lähes ennallaan.
Tulevaisuudessa kaupungit tulevat kohtaamaan uusia haasteita. Kaupungit tulevat kasvamaan entisestään ja tämän myötä niiden rakenteelle ja toimivuudelle on löydettävä kestäviä ratkaisuja. Jokaisen kaupungin tulee kohdata haasteet omista lähtökohdistaan, mutta onneksi niillä on käytössä välineitä ja periaatteita, joita voidaan hyödyntää tutkimalla muita kaupunkeja maailmassa. Jokaisella kaupungilla on oma historiansa, joka osaltaan muovaa niitä myös tulevaisuudessa
Sosialistisia kaupunkeja Neuvostoliitossa on helppoa verrata länsimaisiin kaupunkeihin. Tätä vertailua voisi kuitenkin tehdä myös muiden kommunististen maiden kaupunkien ja Neuvostoliiton kaupunkien välillä. Tämä olisi mielenkiintoista muun muassa siksi, että kommunismi on säilynyt eräissä maissa kauemmin kuin Neuvostoliitossa. Mielenkiintoista olisi muun muassa selvittää, miten näiden maiden kommunismia edeltävä historia on vaikuttanut kaupunkien kommunismin aikaiseen kehitykseen ja mitä muutoksia näissä kaupungeissa voi odottaa tapahtuvan tulevaisuudessa.
Asiasanat: sosialismi, post-sosialismi, kapitalismi, kaupunkisuunnittelu, rakentaminen