TAPAHTUMARISKI – KOVENANTTIEN TEHTÄVÄT JA VAIHTOEHDOT KOVENANTTIEN KÄYTÖLLE
HALONEN, TONI (2008)
HALONEN, TONI
2008
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18511
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18511
Tiivistelmä
Joukkolainan haltijat voivat suojautua tapahtumariskiltä erilaisin lainasopimuksiin neuvoteltavien kovenanttien avulla. Kovenantteja on Yhdysvalloissa käytetty suojaukseen 1930-luvulta alkaen, mutta niiden suosio kasvoi merkittävästi vasta 1980-luvun yritysten uudelleenjärjestelyboomin aikana. Tuohon aikaan uudelleenjärjestelyissä käytettiin huomattavasti vierasta pääomaa, mikä johti yrityksen luottoriskin kasvuun ja vähensi sen joukkolainojen arvoa. Velalla katsottiin olevan monia hyötyjä ja auttavan osakkeenomistajien varallisuuden maksimoimisessa. Kovenanttien alkuperäinen tehtävä olikin ratkaista tai ainakin lieventää yrityksen osakkeenomistajien ja joukkolainan haltijoiden välistä ristiriitaa.
Tarkasteltaessa osakkeenomistajien ja joukkolainan haltijoiden välistä ristiriitaa, huomataan kyseessä olevan agenttiongelman. Vieraan pääoman käytöstä aiheutuu yritykselle agenttikustannuksia, jotka vähentävät yrityksen arvoa. Yritys voi velan seurauksena hylätä nettonykyarvoltaan positiivisia investointikohteita, mikäli kohteesta saatava voitto hyödyttäisi pelkästään joukkolainan haltijoita. Samoin yritys voi investoida korkeariskisiin kohteisiin, mikäli mahdollisen tappion kärsivät vain joukkolainan haltijat. Oikein neuvoteltujen kovenanttien avulla yritys voi minimoida vieraan pääoman agenttikustannukset ja näin maksimoida yrityksen arvon.
Tässä työssä tarkastellaan joukkolainakovenanttien eri tehtäviä. Suurinta osaa kovenanteista käytetään ensisijaisesti minimoimaan yllä manittuja agenttikustannuksia ja vasta toissijaisesti tapahtumariskiltä suojautumiseen. Vain lainan takaisinmyynnin mahdollistavan kovenantin tehtävänä on ensisijaisesti suojata joukkolainan haltijoita tapahtumariskiltä. Näiden kahden tehtävän lisäksi kovenantteja voidaan käyttää yritysjohdon vallitukseen eli yritysjohdon aseman suojaamiseen. Lisäksi työssä tuodaan esille vaihtoehtoja joukkolainan haltijoiden käyttämälle kovenanttisuojaukselle.
Avainsanat: tapahtumariski, kovenantti, joukkolainamarkkinat, optimaalinen pääomarakenne, agenttikustannukset
Tarkasteltaessa osakkeenomistajien ja joukkolainan haltijoiden välistä ristiriitaa, huomataan kyseessä olevan agenttiongelman. Vieraan pääoman käytöstä aiheutuu yritykselle agenttikustannuksia, jotka vähentävät yrityksen arvoa. Yritys voi velan seurauksena hylätä nettonykyarvoltaan positiivisia investointikohteita, mikäli kohteesta saatava voitto hyödyttäisi pelkästään joukkolainan haltijoita. Samoin yritys voi investoida korkeariskisiin kohteisiin, mikäli mahdollisen tappion kärsivät vain joukkolainan haltijat. Oikein neuvoteltujen kovenanttien avulla yritys voi minimoida vieraan pääoman agenttikustannukset ja näin maksimoida yrityksen arvon.
Tässä työssä tarkastellaan joukkolainakovenanttien eri tehtäviä. Suurinta osaa kovenanteista käytetään ensisijaisesti minimoimaan yllä manittuja agenttikustannuksia ja vasta toissijaisesti tapahtumariskiltä suojautumiseen. Vain lainan takaisinmyynnin mahdollistavan kovenantin tehtävänä on ensisijaisesti suojata joukkolainan haltijoita tapahtumariskiltä. Näiden kahden tehtävän lisäksi kovenantteja voidaan käyttää yritysjohdon vallitukseen eli yritysjohdon aseman suojaamiseen. Lisäksi työssä tuodaan esille vaihtoehtoja joukkolainan haltijoiden käyttämälle kovenanttisuojaukselle.
Avainsanat: tapahtumariski, kovenantti, joukkolainamarkkinat, optimaalinen pääomarakenne, agenttikustannukset