Les stratégies d’apprentissage des apprenants du français de deux écoles publiques finlandaises et de l’école franco-finlandaise de Tampere « J´apprends, donc je suis »
PIRTTINOKKA, NINA (2008)
PIRTTINOKKA, NINA
2008
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18425
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18425
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee ensisijaisesti ranskan kielen opiskelijoiden oppimisstrategioita. Tutkittavat oppilaat on valikoitu kolmesta hyvin erilaisesta Tamperelaisesta koulusta ja oppilaitoksesta. Yksi kouluista on tavallinen alakoulu, yksi suomalais-ranskalainen alakoulu ja yksi on lukio. Oppilaat ovat opiskelleet ranskan kieltä joko hyvin laajasti kielikylpymenetelmällä tai melko suppeasti A2, B2 tai B3 valinnaiskielenä. Tarkoituksena onkin selvittää vaikuttaako koulumuoto ja ranskan kielen oppimisen laajuus strategioiden valintoihin. Se, millaisia oppimisstrategioita ranskan kielen oppimiseen käyttää, on hyvin henkilökohtainen valinta, mutta pääpiirteet ovat todennäköisesti hyvin samankaltaisia muissakin kielissä.
Paneudun tutkimukseni alussa ranskan kielen opetuksen nykytilanteeseen Suomessa. Teoriaosuudessa selvitän myös ranskan kielen opiskelun tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksessa käy ilmi, että varsinkin alakoulun valinnaisten kielten, myös ranskan, opetus on vähentynyt. Tämä on hyvin huolestuttavaa ja tarvitsemmekin uusia keinoja kielten opiskelun kasvun nostoon. Selvitän myös kaksikielisen opetuksen (ranskalais-suomalaisen opetuksen) tilannetta.
Teoriaosuudessa kuvaan erilaisia oppimisstrategioita. Olen valinnut tutkimukseni pääoppimisstrategioiksi metakognitiivisen, kognitiivisen ja sosiaalis-affektiivisen strategian. Strategioita on useita ja nämä ovat olennaisia valintoja tutkimuskysymyksiäni ajatellen. Käyn läpi konkreettisesti, mitä nämä oppimisstrategiat pitävät sisällään. Oppimisstrategiat liittyvät myös olennaisesti sekä Eurooppalaiseen viitekehykseen, että suomalaiseen opetussuunnitelmaan, joten tutkin, miten erilaiset strategiat on esitelty tarkasteltavana olevissa teoksissa.
Tutkimuksessani haluan myös tietää, miten oppilaat suhtautuvat ranskan kielen eri didaktisiin aiheisiin. Kuinka heidän asenteensa vaihtelevat kielen eri osioiden (kielioppi, ymmärtäminen, puhuminen, kulttuuri, sanasto) mukaan: mikä on vaikeata, ja mikä on helppoa. Lopuksi selvitän myös, mikä on heidän motivaationsa ranskan kielen oppimiseen.
Tutkimusmetodinani on kvantitatiivinen keskiarvotutkimus. Kuvaan taulukoiden avulla oppilaiden vastauksia ja analysoin niitä luokka-asteen mukaan. Tutkimukseen valikoitiin yhteensä 67 oppilasta neljästä eri luokka-asteesta: 42 oppilasta (2 luokkaa) ranskalais-suomalaisesta koulusta, 17 oppilasta (1 luokka) alakoulusta ja 11 oppilasta lukiosta. Oppilaat on jaoteltu tutkimuksessa luokittain ja analysoin heidän vastauksiaan luokkakohtaisesti (en yksityishenkilöinä). Näin ollen vastausten henkilökohtainen hajonta katoaa tuloksiin, koska vain luokkakohtainen keskiarvo on otettu huomioon.
Tutkimukseni päähavaintoja ovat oppilaiden erilainen suhtautuminen ranskan kieleen riippuen siitä, kuinka kauan he ovat sitä opiskelleet.
Suomalais-ranskalaisen koulun oppilaat ajattelevat ranskan kielen olevan helppoa, kun taas tavallisen suomalaisen koulun oppilaat pitävät ranskan kieltä vaikeana kielenä. Oppimisstrategian suhteen oppilaat ovat melko homogeenisiä. Yleisesti ottaen nuorimmat oppilaat käyttivät eniten metakognitiivisia ja kognitiivisia strategioita, lukiotason opiskelijat sen sijaan käyttivät näiden lisäksi sosiaalis-affektiivisia taitoja. Eri strategioiden sisällä oli tietyissä vastauksissa huomattavia eroja, joiden perusteella huomaamme eritasoisten ja erilaisessa koulumuodossa opiskelevien oppilaiden oppimisstrategioissa eroja.
Avainsanat : oppimisstrategiat, kielivalinnat, ranskan kielen oppiminen, kaksikielinen opetus
Paneudun tutkimukseni alussa ranskan kielen opetuksen nykytilanteeseen Suomessa. Teoriaosuudessa selvitän myös ranskan kielen opiskelun tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksessa käy ilmi, että varsinkin alakoulun valinnaisten kielten, myös ranskan, opetus on vähentynyt. Tämä on hyvin huolestuttavaa ja tarvitsemmekin uusia keinoja kielten opiskelun kasvun nostoon. Selvitän myös kaksikielisen opetuksen (ranskalais-suomalaisen opetuksen) tilannetta.
Teoriaosuudessa kuvaan erilaisia oppimisstrategioita. Olen valinnut tutkimukseni pääoppimisstrategioiksi metakognitiivisen, kognitiivisen ja sosiaalis-affektiivisen strategian. Strategioita on useita ja nämä ovat olennaisia valintoja tutkimuskysymyksiäni ajatellen. Käyn läpi konkreettisesti, mitä nämä oppimisstrategiat pitävät sisällään. Oppimisstrategiat liittyvät myös olennaisesti sekä Eurooppalaiseen viitekehykseen, että suomalaiseen opetussuunnitelmaan, joten tutkin, miten erilaiset strategiat on esitelty tarkasteltavana olevissa teoksissa.
Tutkimuksessani haluan myös tietää, miten oppilaat suhtautuvat ranskan kielen eri didaktisiin aiheisiin. Kuinka heidän asenteensa vaihtelevat kielen eri osioiden (kielioppi, ymmärtäminen, puhuminen, kulttuuri, sanasto) mukaan: mikä on vaikeata, ja mikä on helppoa. Lopuksi selvitän myös, mikä on heidän motivaationsa ranskan kielen oppimiseen.
Tutkimusmetodinani on kvantitatiivinen keskiarvotutkimus. Kuvaan taulukoiden avulla oppilaiden vastauksia ja analysoin niitä luokka-asteen mukaan. Tutkimukseen valikoitiin yhteensä 67 oppilasta neljästä eri luokka-asteesta: 42 oppilasta (2 luokkaa) ranskalais-suomalaisesta koulusta, 17 oppilasta (1 luokka) alakoulusta ja 11 oppilasta lukiosta. Oppilaat on jaoteltu tutkimuksessa luokittain ja analysoin heidän vastauksiaan luokkakohtaisesti (en yksityishenkilöinä). Näin ollen vastausten henkilökohtainen hajonta katoaa tuloksiin, koska vain luokkakohtainen keskiarvo on otettu huomioon.
Tutkimukseni päähavaintoja ovat oppilaiden erilainen suhtautuminen ranskan kieleen riippuen siitä, kuinka kauan he ovat sitä opiskelleet.
Suomalais-ranskalaisen koulun oppilaat ajattelevat ranskan kielen olevan helppoa, kun taas tavallisen suomalaisen koulun oppilaat pitävät ranskan kieltä vaikeana kielenä. Oppimisstrategian suhteen oppilaat ovat melko homogeenisiä. Yleisesti ottaen nuorimmat oppilaat käyttivät eniten metakognitiivisia ja kognitiivisia strategioita, lukiotason opiskelijat sen sijaan käyttivät näiden lisäksi sosiaalis-affektiivisia taitoja. Eri strategioiden sisällä oli tietyissä vastauksissa huomattavia eroja, joiden perusteella huomaamme eritasoisten ja erilaisessa koulumuodossa opiskelevien oppilaiden oppimisstrategioissa eroja.
Avainsanat : oppimisstrategiat, kielivalinnat, ranskan kielen oppiminen, kaksikielinen opetus