TV-KÄÄNTÄMISEN AMMATILLISTUMINEN - Tarkastelun kohteena Suomen television pioneeriajan kääntäjät
PAJUNEN, IRMELI (2008)
PAJUNEN, IRMELI
2008
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18413
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18413
Tiivistelmä
Televisiokääntämisestä on kirjoitettu tutkielmia, mutta yleensä on keskitytty siihen, millaista tv-kääntäminen on prosessina. Koska tv-kääntäjistä henkilöinä on kirjoitettu varsin vähän halusin itse kohdistaa tutkielmani tv-kääntäjiin henkilöinä ja pyrkiä saamaan selville, miten he aikoinaan alalle tulivat, mikä oli heidän koulutuksensa, ja millaisena he työnsä kokivat. Samalla olen pyrkinyt kuvaamaan, miten tv-kääntäjän työ ammatillistui ja sai sen professiostatuksen mikä sillä tänä päivänä on.
Tutkimusaineistoni empiirinen aineisto kostuu Yleisradion tekemistä haastatteluista, joissa kuutta television pioneeriajan kääntäjää oli haastateltu suunniteltua historiikkia varten. Aineiston analyysissä keskityn koulutusta, työnkuvaa sekä ammatillistumista käsitteleviin diskursseihin. Lisämateriaalia aiheeseeni sain asioiden kulussa mukana ollutta tv-suomentajaa, Marsa Lainetta, haastattelemalla sekä tutkimalla hänen kirjoittamiaan artikkeleita vuoden 1981, 1984 ja 1985 Kääntäjä-lehdissä.
Tutkielmani tavoitteena oli selvittää yllä mainittujen kysymysten lisäksi myös, mikä heidän työssään oli hauskinta, mikä kurjinta, miten laitteet kehittyivät, ja missä vaiheessa heille muodostui tv-kääntäjän identiteetti.
Nyt, 50 vuotta Suomen televisiotoiminnan aloittamisen jälkeen, voidaan todeta, ettei tv-kääntäjistä koskaan tullut samalla lailla tunnettuja kuin alkuaikojen television kuuluttajista ja uutistenlukijoista. Tekstityksen käyttöönotolla on sen sijaan ollut erittäin tärkeä merkitys muun muassa suomalaisten kielitaidon kohottajana.
Avainsanat: tv-kääntäjä, television pioneeriaika, Suomen televisio, ammatillistuminen
Tutkimusaineistoni empiirinen aineisto kostuu Yleisradion tekemistä haastatteluista, joissa kuutta television pioneeriajan kääntäjää oli haastateltu suunniteltua historiikkia varten. Aineiston analyysissä keskityn koulutusta, työnkuvaa sekä ammatillistumista käsitteleviin diskursseihin. Lisämateriaalia aiheeseeni sain asioiden kulussa mukana ollutta tv-suomentajaa, Marsa Lainetta, haastattelemalla sekä tutkimalla hänen kirjoittamiaan artikkeleita vuoden 1981, 1984 ja 1985 Kääntäjä-lehdissä.
Tutkielmani tavoitteena oli selvittää yllä mainittujen kysymysten lisäksi myös, mikä heidän työssään oli hauskinta, mikä kurjinta, miten laitteet kehittyivät, ja missä vaiheessa heille muodostui tv-kääntäjän identiteetti.
Nyt, 50 vuotta Suomen televisiotoiminnan aloittamisen jälkeen, voidaan todeta, ettei tv-kääntäjistä koskaan tullut samalla lailla tunnettuja kuin alkuaikojen television kuuluttajista ja uutistenlukijoista. Tekstityksen käyttöönotolla on sen sijaan ollut erittäin tärkeä merkitys muun muassa suomalaisten kielitaidon kohottajana.
Avainsanat: tv-kääntäjä, television pioneeriaika, Suomen televisio, ammatillistuminen