Lastentarhanopettajien käsityksiä varhaiskasvatuskeskustelusta ammatillisena keskusteluna
LAMMINAHO, RIIKKA (2008)
LAMMINAHO, RIIKKA
2008
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18375
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18375
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena ovat lastentarhanopettajien käsitykset varhaiskasvatuskeskustelusta ja ammatillisesta keskustelusta. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja siihen liittyvä ammatillinen keskustelu ovat uusia asioita päivähoidossa. Varhaiskasvatussuunnitelma jäsentää oleellisesti varhaiskasvatustoimintaa, ja lasten vanhempien kanssa käytävä varhaiskasvatuskeskustelu on merkittävä kasvatuskumppanuuden toteutumisen areena.
Käsitykset ovat osa kasvattajan ajattelua. Ne ohjaavat hänen ammatillista toimintaansa varhaiskasvatustyön eri konteksteissa. Varhaiskasvatuskeskustelua ammatillisena keskusteluna ja toimintana on toistaiseksi tutkittu vähän. Tutkimusmenetelmänä on tässä tutkimuksessa fenomenografia, ja tutkimusaineisto muodostuu 12 lastentarhanopettajan fenomenografisesta haastattelusta. Haastattelut tehtiin keväällä 2007, ja aineiston analyysissa käytettiin horisontaalista analyysimallia.
Lastentarhanopettajien varhaiskasvatuskeskustelua koskevat käsitykset muodostivat viisi erilaista käsityskategoriaa: keskustelu henkilökohtaisena kokemuksena, keskustelun merkitys yleisesti, vuorovaikutus keskustelussa, vanhemmat keskustelussa ja työntekijän rooli keskustelussa. Ammatillista keskustelua koskevat käsitykset muodostivat neljä kategoriaa: ammatillisen keskustelun perusta, ammattilaisen rooli, lastentarhanopettajan ammatillisuus ja ammatillinen keskustelu vuorovaikutuksena. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voi esittää, että varhaiskasvatuskeskustelu on lastentarhanopettajien mukaan ammatillista keskustelua, jos sitä verrataan siihen, miten teoria määrittelee ammatillisen keskustelun. Varhaiskasvatuskeskustelu ei kuitenkaan käsitysten mukaan sovi suoraan mihinkään jo olemassa olevaan ammatillisen keskustelun muotoon, kuten ohjauskeskusteluun, mentorointiin tai tutkimushaastatteluun. Se onkin selkeästi omanlaisensa keskustelu, joka on saanut vaikutteita muista muodoista.
Asiasanat: Kasvatuskumppanuus, varhaiskasvatuskeskustelu, ammatillinen keskustelu, vuorovaikutus, fenomenografia
Käsitykset ovat osa kasvattajan ajattelua. Ne ohjaavat hänen ammatillista toimintaansa varhaiskasvatustyön eri konteksteissa. Varhaiskasvatuskeskustelua ammatillisena keskusteluna ja toimintana on toistaiseksi tutkittu vähän. Tutkimusmenetelmänä on tässä tutkimuksessa fenomenografia, ja tutkimusaineisto muodostuu 12 lastentarhanopettajan fenomenografisesta haastattelusta. Haastattelut tehtiin keväällä 2007, ja aineiston analyysissa käytettiin horisontaalista analyysimallia.
Lastentarhanopettajien varhaiskasvatuskeskustelua koskevat käsitykset muodostivat viisi erilaista käsityskategoriaa: keskustelu henkilökohtaisena kokemuksena, keskustelun merkitys yleisesti, vuorovaikutus keskustelussa, vanhemmat keskustelussa ja työntekijän rooli keskustelussa. Ammatillista keskustelua koskevat käsitykset muodostivat neljä kategoriaa: ammatillisen keskustelun perusta, ammattilaisen rooli, lastentarhanopettajan ammatillisuus ja ammatillinen keskustelu vuorovaikutuksena. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voi esittää, että varhaiskasvatuskeskustelu on lastentarhanopettajien mukaan ammatillista keskustelua, jos sitä verrataan siihen, miten teoria määrittelee ammatillisen keskustelun. Varhaiskasvatuskeskustelu ei kuitenkaan käsitysten mukaan sovi suoraan mihinkään jo olemassa olevaan ammatillisen keskustelun muotoon, kuten ohjauskeskusteluun, mentorointiin tai tutkimushaastatteluun. Se onkin selkeästi omanlaisensa keskustelu, joka on saanut vaikutteita muista muodoista.
Asiasanat: Kasvatuskumppanuus, varhaiskasvatuskeskustelu, ammatillinen keskustelu, vuorovaikutus, fenomenografia