”-- On jotain, mihin peilata…” nuorten perheellisten naisten kokemuksia yliopisto-opiskelusta
KOIVISTO, HENNA (2008)
KOIVISTO, HENNA
2008
Aikuiskasvatus ja kasvatustiede - Adult Education and Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18356
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18356
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yliopistokouluttautumista nuoren perheellisen opiskelijan näkökulmasta, ja haetaan vastausta kysymykseen: miten perheelliset opiskelijat kokevat yliopistokouluttautumisen? Perheellisellä opiskelijalla viitataan 20 – 35 vuotiaisiin, kutakuinkin koko aikuisuutensa ajan opiskelleisiin ja perheen perustaneisiin yliopisto-opiskelijoihin, jotka ovat kouluttautumassa ensimmäiseen yliopistolliseen tutkintoon. Aihetta lähestytään kvalitatiivisen tutkimusotteen ja teemahaastattelun keinoin. Opiskeleminen ymmärretään osaksi laajempaa elämänkulkua, ja elämänkulullisesta orientaatiosta, perheestä ja äitiydestä sekä yliopisto-opiskelusta ja oppimisesta yliopistossa rakennetaan tutkimuksen keskeiset käsitteet. Teoreettinen tarkastelu sisältää lisäksi katsauksen aiempiin tämän tutkimuksen kannalta merkittäviin tutkimuksiin. Tutkimuksen tulkinnallinen kehys rakentuu Tapio Aittolan muodostamista opiskelijan elämismaailman perusrakenteista sekä esitetystä teoriatarkastelusta.
Tutkimushaastattelu on etukäteen jaettu ”Perheellisen opiskelijan arki” ja ”Perheellinen opiskelija kouluttautujana” –teemoihin, joihin on tarkemmin koottu tulkinnallinen kehys avainsanoina. Teemahaastattelun aluksi tutkittavat myös piirsivät paperille elämänviivansa tärkeine tapahtumineen. Aineiston analyysitapa muistuttaa lähinnä kvalitatiivisen tutkimuksen teoriasidonnaista analyysia. Analyysi rakentuu kahdesta osasta, teemoittelusta ja tyypittelystä.
Perheelliseksi yliopisto-opiskelijaksi määrittyy tutkimushaastattelupyyntöön vastanneiden yhdeksän naisopiskelijan perusteella humanistisilla, yhteiskuntatieteellisillä tai kasvatustieteen aloilla opiskelevat äidit, jotka ovat haastatteluhetkellä, keväällä 2006, 24-36 vuotiaita. Tulosten ja johtopäätösten perusteella voidaan todeta muun muassa, että perheellisenä opiskeleminen on monipuolista arjen ja opiskelun yhteen sovittamista, jota hahmotetaan ja johon suuntaudutaan määrätietoisesti. Arjen elämä on perheellisille opiskelijoille perusteista, eikä arkea, opiskelun ja perheen yhteensovittamista, koeta ongelmallisena. Perheelliset opiskelijat arvostavat ja saavat tukea tilanteisiinsa sosiaalisesta ympäristöstään, ja ovat kokonaisuudessaan tyytyväisiä taloudellisiin tilanteisiinsa. Yliopistossa kouluttautuminen näyttäytyy mielekkäänä ja merkittävänä elämänvaiheena, ja yliopistossa opiskelua ja tutkintoa arvostetaan yli muiden koulutusmuotojen. Yliopistokouluttautumisen kokemisen tavoissa löydetään jäsentynyt tapa, kokeilun ja löytämisen tapa sekä etsimisen tapa. Kokemisen tavat eroavat muun muassa koulutusreittien, opintojen keston, opintojen etenemisen ja sivuainevalintojen tekemisen ja mielekkyyden suhteen.
Asiasanat: yliopistokouluttautuminen, yliopisto-opiskelu, äitiys, perhe, perheellisenä kouluttautuminen, kouluttautuminen elämänkulussa, kvalitatiivinen tutkimus
Tutkimushaastattelu on etukäteen jaettu ”Perheellisen opiskelijan arki” ja ”Perheellinen opiskelija kouluttautujana” –teemoihin, joihin on tarkemmin koottu tulkinnallinen kehys avainsanoina. Teemahaastattelun aluksi tutkittavat myös piirsivät paperille elämänviivansa tärkeine tapahtumineen. Aineiston analyysitapa muistuttaa lähinnä kvalitatiivisen tutkimuksen teoriasidonnaista analyysia. Analyysi rakentuu kahdesta osasta, teemoittelusta ja tyypittelystä.
Perheelliseksi yliopisto-opiskelijaksi määrittyy tutkimushaastattelupyyntöön vastanneiden yhdeksän naisopiskelijan perusteella humanistisilla, yhteiskuntatieteellisillä tai kasvatustieteen aloilla opiskelevat äidit, jotka ovat haastatteluhetkellä, keväällä 2006, 24-36 vuotiaita. Tulosten ja johtopäätösten perusteella voidaan todeta muun muassa, että perheellisenä opiskeleminen on monipuolista arjen ja opiskelun yhteen sovittamista, jota hahmotetaan ja johon suuntaudutaan määrätietoisesti. Arjen elämä on perheellisille opiskelijoille perusteista, eikä arkea, opiskelun ja perheen yhteensovittamista, koeta ongelmallisena. Perheelliset opiskelijat arvostavat ja saavat tukea tilanteisiinsa sosiaalisesta ympäristöstään, ja ovat kokonaisuudessaan tyytyväisiä taloudellisiin tilanteisiinsa. Yliopistossa kouluttautuminen näyttäytyy mielekkäänä ja merkittävänä elämänvaiheena, ja yliopistossa opiskelua ja tutkintoa arvostetaan yli muiden koulutusmuotojen. Yliopistokouluttautumisen kokemisen tavoissa löydetään jäsentynyt tapa, kokeilun ja löytämisen tapa sekä etsimisen tapa. Kokemisen tavat eroavat muun muassa koulutusreittien, opintojen keston, opintojen etenemisen ja sivuainevalintojen tekemisen ja mielekkyyden suhteen.
Asiasanat: yliopistokouluttautuminen, yliopisto-opiskelu, äitiys, perhe, perheellisenä kouluttautuminen, kouluttautuminen elämänkulussa, kvalitatiivinen tutkimus