Domestic Persuasions of National Importance: Money in Jane Austen's Persuasion
ROUVINEN, JENNI (2008)
ROUVINEN, JENNI
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18278
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18278
Tiivistelmä
Pro Gradu-työssäni ole tutkinut rahaa ja sen vaikutuksia Jane Austenin romaanissa Persuasion (1817). Teoreettinen lähtökohtani on Georg Simmelin teos Philosophie des Geldes (1907), jossa raha ja arvo ovat näkökulmia moderniin yhteiskuntaan sosiologisena ja filosofisena ilmiönä. Simmel näki rahatalouden osana yhteiskuntaa, jossa kaikki subjektien välinen vuorovaikutus on vaihtoa, jonka perustana ovat subjektiiviset arvot. Austen puolestaan käytti rahaa kuvailemaan henkilöhahmojensa asemaa englantilaisessa yläluokkaisessa yhteiskunnassa, jossa 1800-luvun vaihteessa raha oli poikkeuksetta perittyä ja tulot saatiin maanvuokrista.
Työni tarkoitus on ollut tutkia millä tavoin raha näkyy Austenin romaaneissa ja kuinka muutos feodaalisesta yhteyskunnasta moderniin liiketalousyhteiskuntaan manifestoituu rahan kautta myös Napoleonin sotien aikaiseen englantilaiseen yläluokkaiseen sääty-yhteiskuntaan. Viimeiseksi jääneessä romaanissaan Austenin ihanneaviomies on vaihtunut maanomistajasta laivaston kapteeniin, joka on ansainnut omaisuutensa ammattitaidollaan. Tämä on selkeä näyttö muuttuvasta yhteiskunnasta.
Koska yläluokkaiset naiset eivät voineet tehdä työtä ilman että heidän sosiaalinen asemansa huononisi, avioliitto oli myös taloudellinen ratkaisu. Tämä aspekti on hyvin esillä Austenin kaikissa teoksissa. Sopivien sulhasehdokkaiden valinta oli Austenille mahdollisuus kommentoida yhteiskunnan rahakeskeisyyttä sillä sääty-yhteiskunnassa ei ollut tavatonta, että naimisiin mentiin rahan tai paremman yhteiskunnallisen aseman takia. Kuitenkin Persuasionissa Austen on laajentanut perinteistä naisen roolia tasa-arvoisemmaksi kuin aikaisemmissa töissään, tässä teoksessa osa naisista on myös aktiivisia ja viisaita taloudellisia toimijoita.
Austen otti myös kantaa moraalikeskusteluun rahan korruptiovasta luonteesta, josta myös poliittiset taloustieteilijät keskustelivat. Austenin teoksissa tämä keskustelu jatkuu sekä naimakauppojen että kuluttamisen kautta. Austen preferoi kirjoissaan ylempää keskiluokkaa ja kirjoitti usein aristokraattiset hahmot humoristiksi ja typeriksi kuluttajiksi, jotka raha ja paremman sosiaalisen statuksen tavoittelu ovat korruptoineet. Usein tämä korruptoituminen näkyy myös muodikkuutena ja muodinmukaisena kuluttamisena. Tämän ryhmän vastakohdaksi Austen esittelee Persuasionissa laivaston upseeriston yhteisönä, jonka kulutustottumukset ovat myös moraalisesti kestäviä.
Asiasanat: Jane Austen, Georg Simmel, money, value, consumerism
Työni tarkoitus on ollut tutkia millä tavoin raha näkyy Austenin romaaneissa ja kuinka muutos feodaalisesta yhteyskunnasta moderniin liiketalousyhteiskuntaan manifestoituu rahan kautta myös Napoleonin sotien aikaiseen englantilaiseen yläluokkaiseen sääty-yhteiskuntaan. Viimeiseksi jääneessä romaanissaan Austenin ihanneaviomies on vaihtunut maanomistajasta laivaston kapteeniin, joka on ansainnut omaisuutensa ammattitaidollaan. Tämä on selkeä näyttö muuttuvasta yhteiskunnasta.
Koska yläluokkaiset naiset eivät voineet tehdä työtä ilman että heidän sosiaalinen asemansa huononisi, avioliitto oli myös taloudellinen ratkaisu. Tämä aspekti on hyvin esillä Austenin kaikissa teoksissa. Sopivien sulhasehdokkaiden valinta oli Austenille mahdollisuus kommentoida yhteiskunnan rahakeskeisyyttä sillä sääty-yhteiskunnassa ei ollut tavatonta, että naimisiin mentiin rahan tai paremman yhteiskunnallisen aseman takia. Kuitenkin Persuasionissa Austen on laajentanut perinteistä naisen roolia tasa-arvoisemmaksi kuin aikaisemmissa töissään, tässä teoksessa osa naisista on myös aktiivisia ja viisaita taloudellisia toimijoita.
Austen otti myös kantaa moraalikeskusteluun rahan korruptiovasta luonteesta, josta myös poliittiset taloustieteilijät keskustelivat. Austenin teoksissa tämä keskustelu jatkuu sekä naimakauppojen että kuluttamisen kautta. Austen preferoi kirjoissaan ylempää keskiluokkaa ja kirjoitti usein aristokraattiset hahmot humoristiksi ja typeriksi kuluttajiksi, jotka raha ja paremman sosiaalisen statuksen tavoittelu ovat korruptoineet. Usein tämä korruptoituminen näkyy myös muodikkuutena ja muodinmukaisena kuluttamisena. Tämän ryhmän vastakohdaksi Austen esittelee Persuasionissa laivaston upseeriston yhteisönä, jonka kulutustottumukset ovat myös moraalisesti kestäviä.
Asiasanat: Jane Austen, Georg Simmel, money, value, consumerism